Jäätikkötulva Mýrdalsjökullilla

Islannin tulivuoririntamalla ei ole viimeisen puolentoista vuoden aikana ollut tylsää. Kaikki alkoi Fimmvörðuhálsin upeasta laavapurkauksesta maaliskuussa 2010. Kaunis purkaus sai jatkoa samasta magmalähteestä ammentavsta Eyjafjallajökullista, joka kyykytti kuukauden ajan Euroopan lentoliikennettä. Keväällä nähtiin lyhyt - mutta sitäkin räjähtävämpi - tuhkaesitys, kun Grímsvötn jälleen kerran purkautui. Tällä viikolla media intoutui Helkan purkausmahdollisuuksista liikaakin ja sitten yhtäkkiä - Mýrdalsjökullilla akaa tapahtua. Mýrdalsjökull on jäätikkö, jonka alla pahamaineinen Katla uinuu - vai uinuuko?

Katlasta itään on vuorokauden aikana ollut jonkin verran maanjäristyksiä, harmonisessa värinässä on havaittu muutoksia ja jäätiköltä on virrannut sulavesia, jäälohkareita ja kivenmurikoita, jotka ovat matkalla rikkoneet myös ykköstietä. Alueita on tulvan takia evakuoitu. Viranomaiset eivät vielä osaa sanoa liittyvätkö ilmiöt jäätikkötulvaan vai pieneen tulivuorenpurkaukseen. Pinnalta katsottuna merkkejä purkauksesta ei ole havaittu.

Voin joutua syömään sanani, mutta veikkaan, ettei tässä vielä ole mistään Katlan purkauksesta kyse. Pidän kiinni taannoisesta arvauksestani, että Hekla olisi seuraava.


Lähteet:
RÚV: Hættuástand á Mýrdalsjökli
RÚV: Possible eruption in Katla
RÚV: Minnkandi skjálftavirkni og hlaup
RÚV: Óvissa um hlaup eða lítið eldgos

Joko on Heklan vuoro?

Heklan purkautumista on odotettu jo jonkin aikaa. Viime vuosikymmeninä se on aktivoitunut noin kymmenen vuoden välein, ja vuoden 2000 purkauksesta onkin kulunut sopivasti. Islantilaisen geofysiikan professori Páll Einarssonin kommentti Heklan purkausvalmiudesta ei ole varsinaisesti tämän päivän uutinen: Hekla on ollut purkausvalmis jo pidempään. Viimepäivien GPS-mittaukset ovat kuitenkin kertoneet uusista, epätavallisesta liikkeestä maankuoressa Heklan seuduilla. Tämä on herättänyt spekulaatiot tulivuoren purkautumisesta lähiaikoina.

Jos Hekla nyt sitten purkautuisi, tapahtuma olisi historiallinen, koska tulivuoren aktivoituminen olisi havaittu paremmin kuin koskaan aiemmin. Heklan repeämisiä on ollut pahamaineisen vaikea ennustaa. Edellisellä kerralla tutkijat olivat innoissaan, kun kykenivät puolta tuntia ennen h-hetkeä havaitsemaan mittauslaitteistaan, että Hekla oli herännyt.

Tekniikka on vuodesta 2000 kehittynyt. Nähtäväksi jää tuottavatko uudet laitteet tietoa, jolla saamme Heklan aikeista nopeammin vihiä. Koska kokemusta Heklalle asennetusta systeemistä on vain vähän, ei havaituista muutoksista voida nykyisellään vetää suoria johtopäätöksiä tulevasta tulivuorenpurkauksesta. Islannin yleisradio kertoo ettei purkausta ole syytä pelätä. Tarkoittaako tämä sitten sitä, ettei purkaus ole odotettavissa vai sitä, ettei ole syytä paniikkiin, jos sellainen nyt sattuisi alkamaan - mene ja tiedä.

Turistille Hekla on purkausmielessä kahdella tavalla kiintoisa. Sen yli lentäessä voi toivoa, ettei usein yllättäen ja rajusti alkava purkaus osu juuri omalle kohdalle ;-) . Ja mikä merkittävämpää, Hekla saattaisi tuottaa esteetikkoystävällisen laavapurkauksen, jonka muistot päihittäisivät mennen tullen tuhkansameat Grímsvötn-kokemukset - jotka toki nekin olisin kritiikittömänä Islanti-höynänä mielelläni vastaan ottanut.


Lähteet:
Heidi Soosalun luento islantilaisista tulivuorista Nifinissä 3.11.2010.

Eruptions Blog: Signs of unrest at Iceland's Hekla - but what do the signs mean?
YLE: Tulivuori Hekla valmiina purkautumaan Islannissa
RÚV: Óvenjulegar hreyfingar í Heklu
RÚV: Ekki þarf að óttast gos í Heklu

Purkaus hiipuu

Tutkijat Islannissa kertovat Grímsvötnin uusimman purkauksen olevan käytännöllisesti katsoen ohi.

Lauantai-iltana alkanut vulkaaninen aktiivisuus synnytti nopeasti parinkymmenen kilometrin korkuisen tuhka- ja höyrypatsaan, joka on kuitenkin päivä päivältä kutistunut: purkauksen voima ja siihen liittyvät tuhkamäärät ovat vähentyneet.

Grímsvötn on ilmaisussaan lyhyt ja ytimekäs. Ensimmäisen vuorokauden aikana se syöksi uumenistaan enemmän tuhkaa kuin Eyjafjallajökull koko purkauksensa aikana. Salamoita mitattiin sunnuntaina enemmän kuin koskaan islantilaisessa tulivuorenpurkauksessa. Grímsvötn pesi edeltäjänsä siinäkin 6-0 - vai pitäisikö sanoa 2198-22 (tunnissa). Aika iso marginaali.

Katlamaiseksi kuvailtu luonnonilmiö laantui nopeasti heklamaisen pieneksi, eikä tuhkasade yllä enää tulivuoren lähiympäristöä kauemmaksi.

Minä veikkaan että seuraava aktivoituva islantilainen on Hekla.



Lähde:
RÚV: Eins og dæmigert Kötlugos
RÚV: Aldrei eins margar eldingar í gosi
Inspired by Iceland: Eruption Report

Tuhkana tuuleen

Grímsvötnistä on tullut tuhkainen tarina. Se on sekä odotettua että odottamatonta. Odotettua siksi, että jäätikönalainen tulivuori purkautuu rajusti magman joutuessa kontaktiin veden kanssa, ja räjähdyksessä lentää väkisinkin tuhkaa. Odottamatonta siksi, että purkaus on yllättävän voimakas: höyry- ja tuhkapatsas on korkeampi ja tuhkapitoisempi kuin Eyjafjallajökullin viimevuotinen pösähdys, vaikka pahin on ainakin tältä erää jo ohi.

Tarina tuhkasta on vanha tuttu: päivä on muuttunut yöksi. Laitumet, eläimet, tiet, autot ja talot ovat peittyneet pöllyävään tuhkaan. Ihmisten on vaikea hengittää, eläimet kärsivät, rannikon kaloja on kuollut. Tulivuoren purkautuessa maapallo näyttää voimansa, johon - usein omahyväisyyteen sortuvan - ihmisen on vain alistuttava. Siksi luonnonkatastrofit kiehtovat, siksi Islanti on niin lumovoimainen. Mutta purkauksen arki on harmaa ja karu.

Tilannetta pahentaa Etelä-Islannissa puhaltava myrskytuuli, joka paiskoo hiekkaa ja tuhkaa välillä autojen ikkunoita rikkovalla voimalla.

Asiantunteva ja monipuolinen Islanti-blogi, ruotsinkielinen Islandsbloggen, on raportoinut kuvien ja videonpätkien kera tuhkatilanteesta eripuolilla eteläistä ykköstietä.

Lähteet:

Iceland Review: Not Just Eruption: Crazy Storm in Southeast Iceland
Sigrún Davíðsdóttir's Icelog: The whimsical volcano
RÚV: Fiskur drapst hjá Klaustursbleikju

Kaunista katseltavaa

Grímsvötn purkautuu usein, mutta sen purkaukset ovat yleensä lyhytkestoisia. Tämäkin raivonpuuska on jo hieman tasaantunut.

Örvar Atli Þorgeirssonin upeat kuvat (1,2,3) ovat saaneet jatkoa Grímsvötnin salamoista.

Katso myös satelliittikuvat purkauksesta.

Lähteitä Grímsvötnin purkauksen seuraamiseen

Mílan webbikamerat alkavat toivottavasti taas pian näkyä:
Grímsvötn
Grímsvötn 2
Hvannadalshnjúkur

Onko joku muuten seuraillut Jökulsárlónin näkymää viimeaikoina? Tuhkapeite jäävuorilla taitaa olla tämän purkauksen seurausta. Näyttää tuoreelta. Mitä arvelette?

Tielaitoksen kameroista voi käydä vakoilemassa tuhkatilannetta Suðurlandin ja Suðausturlandin alueilla.

Eruptions-blogi
Blogiin tuntuu löytyvän viimeisin tieto Grímsvötninkin purkauksesta maantieteen apulaisprofessori Erik Klemetin (Denison University) asiantuntevasti kommentoimana ja täydentämänä. Blogi on englanninkielinen.

Islannin ilmatieteenlaitoksen sivuilta löytyvät
Maanjäristykset Vatnajökullin alueella
Värinägraafit Grimsfjallin mittauspisteessä

Volcanic Ash Advisoryn sivuille päivittyvät ajantasaiset tuhkakartat. Lontoossa sijaitseva Volcanic Ash Advisory seuraa tuhkatilannetta ja tekee ennusteita, joiden perusteella lentokieltoalueista päätetään.

Odotettua suurempi purkaus

Evakuoinnin mestarit kertaavat toimintaohjeita (islanniksi, pdf) tuhkasateen varalle ja kehottavat kansalaisia hakemaan alueella oleskelevat eläimensä talojen lähistölle, jotta voidaan varmistaa, että ne saavat puhdasta vettä juodakseen. Viranomaiset toimivat yhdessä geologien kanssa päättäessään ohjeistuksista.

Tulivuoren ympärille standarditoimenpiteenä asetettu noin 200 kilometrin lentokieltoalue aiheuttaa käsittääkseni mutkan myös Suomeen suuntaavalla lentoreitillä. Kevään 2010 kaltaista tuhkakaaosta ei Eurooppaan ole kuitenkaan välttämättä luvassa. Grímsvötnin tuhka on yleensä karkeampaa kuin edeltäjänsä Eyjafjallajökullin ja niinpä se sataa maahan lähempänä purkausaukkoa.

Silminnäkijät ovat kuvanneet tulivuoren länsipuolella satanutta tuhkaa hiekkamaisen karkeaksi. Tämä lienee hyvä uutinen Euroopan lentoyhtiöille. Vastikäänhän valmistui selvitys, jonka mukaan viime vuonna asetetut laajat lentokiellot eivät olleet liiallisia, eikä uusista käytännöistä tuhkapilvien varalta ole käsittääkseni päätetty. Toivotaan kuitenkin myös, etteivät islantilaiset laidunalueet kärsisi tuhkasta kovin paljon.

Uusi purkaus on suurempi kuin odotettiin. Alueella lentänyt geofyysikko Björn Oddsson kertoo sen muistuttavan enemmän Eyjafjallajökullin purkausta kuin edellistä Grímsvötnin purkausta vuodelta 2004. Parikymmentä kilometriä korkea pilvipatsas näkyy Keflavíkiin asti ja on korkein sitten Heklan 1947 purkauksen.

Edit: Keflavíkin lentokenttä on juuri ilmoitettu suljettavaksi kansainvälisiltä lennoilta. Uutisia tulivuoritilanteesta voi seurata vaikkapa RÚV:n Grímsvötn-sivulta.




Lähteet:
RÚV: Hvað á að gera í öskufalli
RÚV: Bændur passi upp á skepnur sínar
RÚV: Hæsti gosmökkur frá Heklugosi 1947
HS: Islannin aktiivisin tulivuori purkautumassa
RÚV: Öskufallið færist í vestur

Ei savua ilman tulivuorenpurkausta!

...ainakaan jos savu nousee Vatnajökullin alla porisevan Grímsvötnin ylle. :-)

Grímsvötn muistutti aktiivisuudestaan jo syksyllä, jolloin opimme, ettei jäätikkötulva vaadi tulivuodenpurkausta seurakseen. Kasvava höyry- ja tuhkapilvi Grímsvötnin yllä kuitenkin merkitsee uuden purkauksen alkua. Viranomaiset ovat vahvistaneet sen minkä kuvatkin kertovat: Grímsvötnistä tuli kuin tulikin Eyjafjallajökullin seuraaja.







Päivittyvät graafit löytyvät Islannin ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

Islannin pluumi ja läiskä

Kuten edellisestä kirjoituksestani saattoi päätellä, Nifinin Islanti-syksy jatkui viime keskiviikkona yhä vain ajankohtaisella tulivuoriteemalla. Luennoitsijana oli Viron geologisen tutkimuskeskuksen johtava seismologi Heidi Soosalu. Helsingin yliopistosta maisterin ja tohtorin tutkintonsa hankkineen Soosalun nimi on tuttu televisiosta ja lehdistä, jotka ovat vuoden mittaan useaan otteeseen hyödyntäneet hänen Islannin tulivuoriin liittyvää asiantuntemusta.

Luento oli informatiivinen ja hauska. Hyvin ajoittunut työreissu mahdollisti sen, että minäkin pääsin luentoa seuraamaan. Yksi monista mielenkiintoni herättäneistä asioista liittyy Islannin syntyyn.

Olin ajattelemattiomasti antanut kunnian Islannin synnystä Atlantin keskiselänteelle. Keskiselänteellä mannerlaatat erkanevat toisistaan muutaman senttimetrin verran vuodessa. Saumakohdasta purkautuu laavaa, ja olin ajatellut Islannin olevan tällaisten laavapurkausten seurausta. Sijainti Atlantin keskiselänteellä selittääkin osaltaan Islannin vulkaanisuutta, mutta merenalaiset saumavuodot eivät ole riittävän suuria, että Islannin kaltainen saari olisi voinut Atlantin pohjasta nousta.

Islannin synnyn taustalla - ja Islannin alla - on pluumi, syvältä syvältä maapallon vaipasta kohoava magmavirtaus. Aluetta pluumin yläpuolella kutsutaan kuumaksi kohdaksi, hotspotiksi. Hotspotin aktiivisuus vaihtelee ajan mittaan, ja jonkin aktivoitumiskauden seurausta on Islannin saari keskellä Pohjois-Atlantia.

Tämä lyhyt pätkä havainnollistaa pluumiasiaa aika mukavasti dramatisoiden:



Kuuma läiskä pysyy paikallaan, maankuoren liikkuessa hitaasti vaipan virtausten kuljettamina. Islannin hotspot, jonka keskus on halkaisijaltaan parisataa metriä sijaitsee Askjan lähistöllä. Samainen kuuma kohta on vastuussa paitsi Islannin myös Färsaarten ja Shetlannin olemassaolosta. Siitä purkautunutta basalttia löytyy myös Itä-Grönlannista ja Irlannin pohjoisrannikolta.


Kuvassa Askjan järvi, Öskjuvatn kesäkuussa 2006. Taustalla uinuu tulivuori Herðubreið.

Lisää kuumasta Islannista voi lukea vaikkapa Wikipediasta:

Hotspot (geology)
Mantle plume
Iceland hotspot
Iceland plume

Jäätikkö tulvii ilman purkaustakin

Grimsvötnistä ei ole tullut Eyjafjallajökullin seuraajaa Islannin tulivuorenpurkaustilastoihin - ainakaan vielä. Muillakin perintöprinsessaehdokkailla - vaikkapa Heklalla ja Katlalla - on siis mahdollisuus kiilata palkintopallille.

Tämänkertainen tulva saavutti huippunsa keskiviikkona ja on sittemmin nopeasti laskennut. Samalla alueen mittauspisteessä seurattu harmoninen tärinä on heikentynyt. Loppuraportin mukaan tulvan kulku on ollut tyypillinen sellaisille Grímsvötnin tulville, joiden yhteydessä ei ole esiintynyt vulkaanista aktiivisuutta.

Sanonko mitä: pettymys! Toivoa ei kuitenkaan kokonaan tarvitse heittää. Grímsvötnin magmakammio on aika täysi, ja nyt tulivuoren yllä on vähemmän jäätikön aiheutamaa vastapainetta... Jökulhlaup kasvattaa tulivuorenpurkauksen mahdollisuutta, vaikkei aina takaakaan sitä.

Pohdin jo keväällä hieman hämmentyneenä jäätikkötulvien ja tulivuorenpurkausten välistä suhdetta miettien, että eivätkö Katlalla vuosina 1955 ja 1999 tapahtuneet tulvat ole merkki siitä, että tulivuori on purkautunut salaa jäätikön alla. Ja että eikö tämä tarkoita sitä, ettei Katlan purkaus ole mitenkään myöhässä. Joidenkin mielestä näin onkin, mutta keskiviikkona Nifinissä luennoinut Heidi Soosalu valaisi perin loogista asiaa laajemmalti.

Jäätikkötulvan resepti on yksinkertainen. Tarvitaan allas, jossa on vettä. Tarvitaan altaan täyttyminen tai rikkoutuminen. Patoutunut vesi voi karata jäätikköjärvestä vaikkapa maanjäristyksen seurauksena. Jäätikkötulvaan ei siis tarvita jään nopeaa sulamista niinkuin olin ajatellut. Sulan veden esiintyminen jäätikön alla on tietysti merkki siitä, että kuumaa magmaa esiintyy suhteellisen lähellä maanpintaa.

Myös tärinägraafien muuttuminen sai tarkemman selityksensä. Vesimassojen vyöryessä syntyy tietysti tärinää. Se näkyy graafeissa korkeampifrekvenssisen, sinisen tärinän lisääntymisenä varsinkin suhteessa matalampitaajuuksisiin vapinoihin. Grímsvötnillä viikolla tallennettu tärinägraafi todistaa siis jökulhlaupin - vaan ei tulivuorenpurkauksen - tapahtumista loka-marraskuussa 2010.


PS. Heidi Soosalu on Viron geologisen tutkimuskeskuksen johtava seismologi ja apulaisprofessori Tallinnan yliopistossa - ja keskiviikkoisen luennon jälkeen yksi lempparitutkijoistani!



Lähteet:

IMO: Jökulhlaup from Grímsvötn subsides
Eruptions: When headlines go wrong (for the Grimsvotn update for 11/4/2010)

Perintöprinsessa Grímsvötn

Grímsvötn Vatnajökullin alla on yksi Islannin aktiivisimmista tulivuorista, ja vaikuttaa siltä, että siitä on tulossa Eyjafjallajökullin seuraaja Islannin tulivuorenpurkaushistoriaan. Viimeksi Grímsvötn purkautui aika tarkkaan kuusi vuotta sitten.

Lisääntynyttä aktiivisuutta alueella on havainnoitu pitkin vuotta. Tänä aamuna mitattiin yli kolmen magnitudin maanjäristyksiä. Myös sulavesien virtaus jäätiköltä (jökulhaup) on alkanut. 

Geofyysikko Páll Einarsson pitää todennäköisenä, että purkaus Grímsvötnillä on käynnissä. Ennuste ei ole kuitenkaan dramaatiinen. Vuoden 2004 purkaus oli kesy ja kesti vain noin viikon. Uusi purkaus on alkanut samaa kaavaa noudattaen. 

Lähteet:

RÚV: Miklar líkur á gosi

RÚV: Hlaup er hafið í Grímsvötnum

 

Se siitä!

Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus on virallisesti ohi. Se jäi historiaan Euroopan lentoliikenteen lamauttaneen tuhkapilven ansiosta. Purkauksen seurauksia kartoittava Wikipedia-artikkelikin keskittyy lähinnä lentojen peruuntumisen aiheuttamien hankaluuksien listaamiseen.

Islantilainen syksy Nifinissä

Pääkaupunkiseudun Islannin-ystäviä hellitään tänä syksynä kokonaisella Katse Islantiin -tapahtumasarjalla. Nifinin syksyssä on luvassa kiinnostavia vieraita, näyttely ja elokuvailta. Itse haluan olla paikalla Helsingin Kaisanimiessa ainakin, kun

• Einar Már Guðmundsson pohtii 13.10., voiko valtion pantata
  
• Tryggvi Felixson, Pohjoismaiden neuvoston vanhempi erityisasiantuntija, maalailee 20.10. Islannille valoisampaa tulevaisuutta kriisin jälkeen
  
• seismologi Heidi Soosalu kertoo 3.11. tulivuoritoiminnasta Islannissa.
  

20.10. vietetään Fiann Paulin Fairy Tales of the Arctic -valokuvanäyttelyn avajaisia, mutta en löytänyt tietoa siitä, kuinka kauan näyttely on pystyssä. Elokuvaillassa 10.11. katsotaan Helga Rakel Rafnsdóttirin ja Hulda Rós Gudnadóttirin Edda-palkittu pienestä kulmakaupasta kertova dokumentti Kjötborg, joka vaikuttaa viehättävältä ja kiinnostavalta ainakin trailerin perusteella.



Islantilainen markkinatunnelma 17.11. houkuttelee myös, vaikka villapaitojen neulonta ja käsityöt eivät olekaan vahvinta alaani.

Mitä kuuluu Eyjafjallajökullin tulivuorelle?

Tulivuori hiljeni jo ennen Euroviisuja, mutta vieläkään ei purkauksen ole todettu virallisesti olevan ohi. Seudulla näyttäisi olevan edelleen keskimääräistä useammin heikkoja maanjäristyksiä, ja reilu viikko sitten tumma pilvi pöllähti ilmoille kraaterista. Ei ole varmaa virtasko tuolloin myös lisää laavaa maanpinnalle. Mitään sen suurempaa ei kuitenkaan alkanut.

Tutkijat lensivät seudulla viime perjantaina ja havainnoivat kraateriin muodostuneen 300 m leveän järven. Tie Þórsmörkiin suljettiin, ja eilen Gígjökullilta virtasikin jo tulvavesiä, joiden oletetaan olevan peräisin osittain kraaterista ja osittain Gígjökull-jäätiköltä.

Tuhkasateet ovat loppuneet, mutta tuhka on edelleen Eyjafjallajökullin läheisten seutujen arkea. Toipuminen vie aikansa. Tuuli nostaa maanpinnalla makaavaa tuhkaa ilmaan ja kuljettelee sitä asukkaiden riesana edelleen. Myös Reykjavík on saanut tuhkaudusta osansa.


PS. Islanti jäi viisuissa 19. sijalle, mutta australialaiset katsojat kannattivat Hera Björkin omassa varjoäänestyksessään kahdeksanneksi.



Lähteet:
Iceland Review
RÚV
Eurovision.tv

Kesää saa vielä odottaa

Tulivuori Eyjafjallajökullilla on ollut kärttyisä. Viimeisin aktivoituminen on kestänyt jo 12 päivää. Vuori on viskonut ilmoille laavapommeja, ja satanut tuhka on ollut paikoin hyvinkin karkeaa. Muistelen lukeneeni, että rakeet olisivat olleet ympärysmitaltaan 2-3 mm.

Aiemmin viikolla seudulla mitattiin paljon maanjäristyksiä mikä lienee merkki siitä, että magmaa nousee edelleen Eyjafjallajökullin kammiokerroksista kohti maanpintaa, eikä tulivuorenpurkauksen päättymistä ole näköpiirissä. Tuleekohan tästä kesästä Eyjafjallajökullin ympäristössä kesä jota ei koskaan tullut.



Vanhempani muistelivat Päätalon kirjaa Mustan lumen talvi. Päätalon tuhkainen talvi lienee ollut joskus 60-luvulla. Äitini muisti myös talven 1973, jolloin Kuusamon kunnanlääkäri oli ottanut mustasta lumesta näytteitäkin. Ilmeisesti mustan lumen alkuperästä ei kuitenkaan keskusteltu laajemmin, vaan se jäi ainakin tavalliselle kuntalaiselle arvoitukseksi. Käsittääkseni Päätalon kirjassakaan mustan lumen talvea ei yhdistetty tulivuoriin.

Äidin musta lumi on ollut ehkä seurausta Heimaeyn saarella tapahtuneesta Eldfellin purkauksesta tammikuussa 1973. Purkaus on kuuluisa sen saaren asutukselle ja elinkeinolle aiheuttaman uhkan takia. Satama saatiin juuri ja juuri pelastettua.

Reykjavíkissa esitettävän The Volcano Shown hätkähdyttävimmät hetket liittyvät Heimaeyn purkaukseen. Heymaeyn osuus on aika koherentti, mutta kokonaisuutena esitys on hajanainen riman alitus: käsikirjoitus on poukkoileva ja epälooginen. Laavan ja Heimaeyn takia sen voi kuitenkin sateisena päivänä käydä vanhassa, ahtaassa elokuvateatterissa katsomassa.

Kiehuvan kuumaa Gígjujökullilla

Tulivuorenpurkaus Eyjafjallajökullilla tyytyi rooliinsa arkisen tasaisena takapihan purkauksena reilun viikon. Purkaustärinä on vapun aikana lisääntynyt ja on nykyisellään jopa korkeampi kuin purkauksen alussa.

Vaikka tefrapilvet ovatkin olleet taas hieman synkempiä eli tuhkaisempia, ei vielä tarvitse pelätä uutta tuhkainvaasiota Euroopan ilmatilassa. Tuhkan määrä ja voima, jolla se ilmakehään ampaisee, riippuu paitsi magman koostumuksesta myös kemialliseen reaktioon osallistuvan veden määrästä. Tulivuori on sulattanut merkittävän osan ympäröivää jäätikköä, eikä purkaus ole lähellekään yhtä räjähtävä kuin ennen. Alueen maatilat saavat tosin edelleen jonkin verran tuhkaa niskaansa, ja Islannin ilmatieteenlaitos ennustaa säiden lisäksi tuhkalaskeumia. Kuvassa arvio lähipäivien yli millimetrin kasvavista laskeumista.

Purkauksessa syntyy nyt paitsi ilmaan singahtavaa tefraa myös rauhallisempaa laavaa, jota purkautuu kraatterista karkean arvion mukaan 20 kuutiomertiä (50 tonnia) sekunnissa. Laava virtaa Gígjujökullin suuntaan ja sen hehkun voi jo havaita - ainakin pimeällä - tässä webbikamerassa. Kamera katselee Gígjökullia Þórólfsfellin suunnasta.

Gígjökullin - joka on siis jäätikköniemi Eyjafjallajökullin pohjoispuolella - alta virtaa kiehuvan kuumaa vettä. Sulamisvesi on nostanut myös Markarfljótin lämpötilaa ja lisännyt virtausta. Markarfljótin muistanette purkauksen alkuvaiheiden tulvasta. Sen tilannetta voi seurata ilmatieteenlaitoksen graafeista , osana ilmatieteenlaitoksen hydrologista seurantaa. Alla tilanne tänä aamuna. Käppyröistä ylin kuvaa vedenpinnan vaihteluita, keskimmäinen lämpötilaa ja alin veden sähkönjohtokykyä, joka paljastaa vedessä piilevät epäpuhtaudet.





Lähteet:

Morgunblaðið: Styttist í að hraun sjáist
RÚV: Sjóðandi vatn rennur úr Gígjujökli
IMO: Measurements at river Markarfljót

Tuhka on uhka maataloudelle

Tuhkasade on monilla kohteeksi joutuneilla alueilla kokonaan lakannut, mutta tuhka ei ole haihtunut minnekään. Vaikka ulkopuolista apuakin on saatu, maatalouselinkeinojen harjoittajat kärsivät jo uupumuksesta työskenneltyään vuorotta pelastaakseen eläimensä ja maatilansa tuhkalta.

Tulivuoret ovat aikaisemminkin vaikuttaneet maaseudun elinvoimaisuuteen Islannissa. Kuuluisa esimerkki on tietysti Lakin purkaus 1783-84. Islannissa koettiin viilentyneen ilmaston takia muutenkin vastuksia 1700-luvun jälkipuoliskolla. Sen historian suurin tulivuorenpurkaus oli naula moneen arkkuun. Väestöstä neljäsosan on arvioitu menehtyneen tulivuorenpurkauksen seurauksena joko nälkään tai sairauksiin. Askjan purkaus 1875 lähetti itäislantilaisia joukoin siirtolaisiksi Amerikkaan.




Mitä tapahtuu nyt? Islannin kaupungistumisprosessi on ollut huimaa (vrt. animaatio yllä). Kuinka moni tuhkan saastuttaman seudun vähäisistä maatiloista lopettaa? Karjaa on jouduttu viemään teuraaksi ja tuhka on muodostanut pelloille sementtimäisen kuoren. Joku on jo ilmoittanut lopettavansa, toinen pitää kesän mittaisen tauon elinkeinonsa harjoittamisessa, kolmas on päättänyt olla luovuttamatta. Toivoakin on. Jos tuhkakerros ei ole liian paksu, kasvillisuus voi selvitä. Sadevedet huuhtovat tuhkan nopeasti maaperään, jossa se toimii lannoitteena. Kovettuneen tuhkan rikkomiseenkin on olemassa keinot.

Joka tapauksessa tulivuorenpurkaus koettelee maanviljelijöiden kukkaroita. Huoltotyöt nielaisevat oman osansa, eikä tavallisesti laiduntavien eläinten sisäruokinta ole ilmaista. Joillakin alueilla mitattu kymmenen sentin paksuinen tuhkakerros on liikaa kasvillisuudelle. Tuleva on vielä hämärän peitossa.


PS. Tuhkakuvia Kastljós-ajankohtaisohjelmassa voi ihmetellä seuraavan kahden viikon ajan.

PPS. Kauniimpaa katseltavaa löytyy täältä. Jännää miten räjähdys näkyy aaltona tefrapilvessä.



Lähteet:


Iceland Review: South Iceland Farmers Exhausted by Ash Fall
The Iceland Weather Report: The beginning of the end?
RÚV: 10 sentimetra þykkt öskulag
RÚV: Fóðuröflun í uppnámi
RÚV: Vill halda búskapnum áfram
RÚV: Neyðist til að bregða búi
RÚV: Hætta á að jarðir leggist í eyði

Gunnar Karlsson (2001): Iceland's 1100 years. History of a Marginal Society. C Hurst & Co Publishers Ltd.

Katla-lähdekritiikkiä

Yritin jäljittää netistä islantilaisia, jotka ennustavat Katlan purkautuvan viikon sisällä, mutta en löytänyt ketään. Kokeilin kötlugosia innan viku ja innan daga - ei ketään. Tarkistin viranomaislähteet, eikä sielläkään kukaan varoitellut kansalaisia uhkaaavsta uudesta purkauksesta. RÚV, Morgunblaðið ja Vísir ovat sen sijaan muutaman päivän sisällä uutisoineet, ettei Katlan virkoamisesta ole merkkejä. Sekä Fimmvörðuhálsin että tämän viimeisimmän Eyjafjallan purkauksen aikana on toki Islannissakin spekuloitu Katlan kohtalolla.

Epäilemättä Katla joskus purkautuu. Se on purkautunut ja purkautuisi ilman Eyjafjallan avustustakin. Islannissa on odoteltu sen purkautumista 90-luvun lopulta lähtien. Silloin magmakammioissa tapahtui jotakin muutoksia, jotka saivat tutkijat kiinnostumaan. Lähinnä huolta on kannettu purkauksen aiheuttamista äkkitulvista.

Löysin Iltalehden kopioiman "uutisen" englanninkielisestä artikkelista, joka ei tarkemmin perustele väitettään 200% lisäyksestä Katlan aktiivisuudessa. Luultavasti olettamus on saanut alkunsa tämänkaltaisista graafeista, jotka kuvaavat kyllä seudun vulkaanisuuteen liittyviä muutoksia, mutta eivät oletetulla tavalla. Diagrammit eivät mittaa Katlan aktiivisuutta, vaan tulivuorten laulun kuuluvuutta (siis tärinää) laajemmalla alueella Eyjafjallajökullilla ja sen naapurustossa. Viivat elävät Eyjafjallan ja lähiseudun tilanteen muuttuessa, eivätkä todista Katlan heräämisestä.



PS. Onko Katlan purkaus sitten väistämättä jättimäinen katastrofi maailman lentoliikenteelle? No ei. Vuosina 1955, 1979 ja 1999 Myrdalsjökull tulvi mikä lienee merkki jonkinlaisesta tulivuoritoiminnasta Katlalla, vaikkei muita havaintoja tapahtuneesta saatukaan. Lentoliikenteeseen ei tullut katkoksia.




Lähteet:

Vísir: Magnús Tumi: Ekkert hægt að fullyrða um Kötlugos
Morgunblaðið: Eldgosið í rénun?
Volcanoes in Iceland: Katla
Institute of Earth Sciences: Eruption in Eyjafjallajökull
Veðurstofa Íslands: Eldsumbrot í Eyjafjallajökli

Helpotusta tuhkatilanteeseen?

Lentoyhtiöt, kansainvälistä kauppaa tekevät elinkeinonharjoittajat ja maailman kolkissa odottelevat matkailijat voivat ehkä pian huokaista helpotuksesta. Eilisestä lähtien on saatu lukea uutisia Eyjafjallan rauhottumisesta. Rannikkovartiosto teki tänään lennon Eyjafjallajökullille ja tulokset todellakin antavat toivoa tuhkatilanteen hellittämisestä.

Tumma tefrapilvi ei yllä enää entisiin korkeuksiinsa ja purkauksen tuhkapitoisuus näyttää laskeneen: purkauspilvet ovat tällä hetkellä useammin valkoisia kuin mustia. Räjähdysmäisesti lentävän tefran lisäksi, purkausaukossa on havaittu rauhallisemmin virtaavaa laavaa, jota kasautuu kraatterin reunalle. Odotettavissa on tuhkapäästöjen vähenemistä.

Purkaus ei kuitenkaan ole vielä ohi. Vulkaaniseen toimintaan liittyvä vavahtelu näyttää seudulla tasoittuneen (vrt. graafi), mutta suuntaus ei ole hiljenemään päin ainakaan vielä.



Tämän purkauksen yhteydessä on nähty paljon salamia. Upea kuva on orvaratlin (napattu creative commons-lisenssillä). Kannattaa vilasta myös RÚV:n video.

Edit. 20.4. klo 7.25. Nyt saatiin ekat videot kraatterin uumenissa lymyilevästä laavastakin!

Lähde:

RÚV: Gjóska hleðst upp kringum gíginn

Sulavat jäät

Törmäsin Eruptions-blogissa keskusteluun jäätiköiden sulamisen yhteydestä vulkaanisuuteen Islannissa. Jäätiköthän ovat kutistuneet viime vuosikymmenten aikana koko maailmassa. Kysymys on kiehtova, vaikka vastaus onkin avoin. Tuntuu ihan järkeenkäyvältä, että muutokset tulivuoren yläpuolella olevassa jäämassassa voisivat muuttaa tulivuoren käyttäytymistä: paine muuttuu, räjähdysalttiit kaasut kivisulassa nousevat pintaan ja aiheuttavat räjähdyksiä...



Yleiseen jäätiköiden pienenemisilmiöön liittymättä... Eyjafjallan purkaus on sulattanut arviolta noin 10-15% ymäröivästä Eyjafjallajökull-jäätiköstä. Tulvavesien muodostuminen on vähentynt, kun lumi ja jää kraattereista on sulanut. Suuri osa vedestä, mudasta, loskasta ja jääkimpaleista aloittaa matkansa kohti merta Eyjafjallajökullista esiin pistävälyä Gígjökullilta, jonka ohi mekin kuljimme vuonna 2006 matkalla kohti Þórsmörkiä.

PS. Jos olosuhteet tuhkan peittämällä alueella Eyjafjallajökullin itäpuolella kiinnostavat, kannattaa lukaista Iceland Reviewin toimittajien surullisetkin raportit eiliseltä:

Iceland Eruption: The Birds Fly into the Ash and Die
Iceland Review Reporters: This is Like Ragnarök, the End of the World


Lähteet:

Eruptions: A quick note on thawing ice caps and volcanism
Morgunblaðið: 10-15% af ísnum hefur bráðnað