Rahaa, politiikkaa, mediaa

Ihanan islanninopettajani Áslaugin ystävät Þóra Arnórsdóttir ja Svavar Halldórsson vierailivat viime keskiviikkona 20.4. Nifinissä. Luulen, että moni meistä islanninopiskelijoista olisi innostunut pelkästään siitä, että paikalla on islantilaisia, mutta nämä vieraat ovat lisäksi islantilaisen mediamaailman asiantuntijoita. Molemmat työskentelevät Islannin yleisradiossa RÚV:ssa, ja Þóra on valittu Islannissa vuoden tv-persoonaksi ainakin vuosina 2010 ja 2011.

Illan aiheena oli islantilainen mediatodellisuus. Emme niinkään puhuneet suomalaisille tutuista elokuvista tai sarjoista - pikemminkin median ja talousmaailman tiiviistä yhteistyöstä. Romahduksesta puhumiselta ei voinut välttyä.

Islannissa on kaksi merkittävää mediayhtiötä: yleisradio (Ríkisútvarpið) RÚV ja 365, johon Svavar ja Þóra viittasivat televisiopuolen mukaan nimellä Channel 2 (Stöð 2). RÚV:lla oli 80-luvulle saakka tv-monopoli, ja se keskittyy yhä televisioon ja radioon. Kakkonen taas oli ensimmäinen yksityinen tv-kanava. Sen taustalla vaikuttava mediayhtiö 365 omistaa myös mm. sanomalehti Fréttablaðiðin, nettilehti visir.is:n ja radiokanava Bylgjanin, jota minäkin toisinaan kuuntelen. Mediayhtiöllä on vahvat suhteet talousmaailmaan, sillä sen omistajat häärivät myös nurinmenneessä Glitnirissä. Vaikka pankki kaatui, mediatalo jäi. Svavar ja Þóra kertoivat, että jokainen ulkomaalainen toimittaja kysyy, miten tämä on mahdollista.

Glitnir ei ole ainoa pankki, jolla on ollut vahvat yhteydet mediaan. Kaupthing-väki vaikutti Viðskiptablaðiðissa, jolla on nyt uudet omistajat. Morgunblaðiðin taustalla oli Landsbanki, ja pankkiväen kaverit pyörittävät lehteä edelleen. Vuonna 2009 lehden päätoimittajaksi nimitettiin on Davíð Oddsson, entinen ulkoministeri ja keskuspankin johtaja.

Median riippuvuus taloudesta, kun lehtien ja pankkien takana häärivät samat ihmiset, vaikutti myös talousromahdukseen, Þóra ja Svavar uskovat. Oli ongelmallista, että taloudesta ei kirjoitettu negatiivisia juttuja. Ulkomaisissa medioissa, myös meillä Suomessa ja hitusen tässä blogissakin, pohdittiin Islannin talouden ylikuumenemista, mutta tuulisella saarella varoitukset leimattiin nopeasti kateudeksi. Ulkomainen media varoituksineen oli samankaltainen ilonpilaaja kuin Paavo Väyrynen Suomessa 1980-luvulla. Jos jotain kritiikkiä joskus oli, siitä ei seurannut mitään: muut toimittajat eivät tarttuneet juttuun.

Riippumattomuuden kannalta on kiinnostavaa sekin, että myös puolueilla on vahvoja yhteyksiä kaatuneisiin pankkeihin. Kertoessaan politiikan ja rahan yhteyksistä Svavar piirteli niin valtavan määrän nuolia eri suuntiin, etten enää pysynyt perässä: olennaista on, että kaksi kolmasosaa kansanedustajista ennen viime vaaleja oli saanut taloudellista tukea pankkimaailmasta. Korruptiota ei tietenkään voi osoittaa, mutta...

Mihin sitten voi luottaa? Punavihreiden ja "parhaan puolueen" nousu kertoo ehkä islantilaisten pettymyksen lisäksi halusta tukea rahaväestä riippumatonta politiikkaa. Auktoriteeteista piittaamaton lehti The Reykjavik Grapevine porskuttaa eteenpäin, vaikka sen mahdollisuuksiin ei aluksi uskottu. Ja ainahan on valtio-omisteinen RÚV, jota ei kontrolloida takavuosien tapaan poliittisesti ja jolla ei ole minkäänlaisia pankkiyhteyksiä. Ja jonka välityksellä minä katson euroviisut 2011!

Islantilainen syksy Nifinissä

Pääkaupunkiseudun Islannin-ystäviä hellitään tänä syksynä kokonaisella Katse Islantiin -tapahtumasarjalla. Nifinin syksyssä on luvassa kiinnostavia vieraita, näyttely ja elokuvailta. Itse haluan olla paikalla Helsingin Kaisanimiessa ainakin, kun

• Einar Már Guðmundsson pohtii 13.10., voiko valtion pantata
  
• Tryggvi Felixson, Pohjoismaiden neuvoston vanhempi erityisasiantuntija, maalailee 20.10. Islannille valoisampaa tulevaisuutta kriisin jälkeen
  
• seismologi Heidi Soosalu kertoo 3.11. tulivuoritoiminnasta Islannissa.
  

20.10. vietetään Fiann Paulin Fairy Tales of the Arctic -valokuvanäyttelyn avajaisia, mutta en löytänyt tietoa siitä, kuinka kauan näyttely on pystyssä. Elokuvaillassa 10.11. katsotaan Helga Rakel Rafnsdóttirin ja Hulda Rós Gudnadóttirin Edda-palkittu pienestä kulmakaupasta kertova dokumentti Kjötborg, joka vaikuttaa viehättävältä ja kiinnostavalta ainakin trailerin perusteella.



Islantilainen markkinatunnelma 17.11. houkuttelee myös, vaikka villapaitojen neulonta ja käsityöt eivät olekaan vahvinta alaani.

Painavaa puhetta Islannista

Painavaa puhetta Pohjolasta-sarjassa on tullut kesäkuussa Islanti-jakso, jossa kirjailija Hallgrímur Helgason muistelee kattilavallankumousta sekä pankkiromahdusta edeltänyttä yletöntä optimismia. Tavalliselle islantilaiselle optimismi merkitsi velkaantumista:

Kaikki oli mahdollista. Rahaa sai kaikkialta. Jos ei ollut varaa ostaa jotain, siihen sai lainaa. Jos ei pystynyt maksamaan lainaa, sai sitä varten toista lainaa. Lainattiin lisää lainojen maksuun. Kaikki oli mahdollista. Islantilaiset eivät pidä pankkia paikkana jonne voi tallettaa rahaa, vaan sieltä saa rahaa. Se oli ehkä ongelman ydin.

Painavaa puhetta tosiaan. Kyseessä on muuten se samainen tanskalaissarja, jonka ensimmäisessä jaksossa Sofi Oksanen kritisoi Suomen väkivaltakulttuuria. Kritiikki löysi tiensä suomalaislehtien lööppeihin jo viime talvena, kun ohjelma esitettiin Tanskassa.

Islantilaiset todellakin ovat järjettömän velkaantunutta porukkaa. Ulkomaalaisiin valuttoihin sidotut indeksilainat on jälkikäteen todettu laittomiksi, ja Islannissa kiistelläänkin nyt minkälaista korkoa näistä laittomista lainoista kuuluisi velallisten maksaa. Reyjkavíkissä järjestettiin tänään mielenosoituskin kysymyksen tiimoilta.

Hallgrímur tuo esiin myös toisen näkökulman lamaan:

Maalaiset eivät nyt huomaa mitään muutosta. He vain toteavat, ettei heillä mitään lihavia vuosia ole ollutkaan. Heillä on ollut 30 vuoden lama, nyt ei ole mitään muutosta.

Me jälleen kerran myöhään heränneet ehdimme vielä viikon ajan katselemaan ohjelman YLE Areenasta.


Lainausten suomennos: Tuula Tuuva-Hietala.

Lähteet:

Iceland Review: Protest at Central Bank of Iceland, One Arrested
The Iceland Wheather Report: Foreign currency loans deemed illegal

Petos Islannissa

Tarina Islannin talouden romahtamisesta kerrottiin kauan ennen romahdusta. Se kerrottiin talousuutisissa maailmalla, tarkkailijoiden raporteissa ja tilastoissa. Romahdus oli ennustettavissa ja väistämätön, eikä se tullut kaikille yllätyksenä. Ei myöskään pankeille. Talous- ja oikeustieteen professori William K. Black väittää, että Islannissa oltiin liikkeellä rikollisin aikein.

Blackin mukaan sinänsä ansiokkaasta ja rehellisetä selvityslautakunnan raportista puuttuu tärkeä sana: petos. Pankkien kaatumisessa ei ollut kyse huonosta tuurista, olosuhteista tai edes epäpätevyydestä. Pankkien kaatuminen on Blackin mukaan seuraus Islannissa toteutetusta Ponzi-huijauksesta. Kantansa talousrikosguru - jonka käsialaa on muuten kirja The Best Way to Rob a Bank is to Own One - perustelee vakuuttavasti sunnuntain Silfur Egilsissä (toinen videoikkuna ylhäältä Lára Hannan blogissa). Kannattaa katsoa jos englanti vain yhtään sujuu.

Black vieraili Islannissa ja Silfur Egilsin vieraana myös viime vuonna (haastattelu kahdessa osassa: 1, 2). Molempien vierailujen aikana hän luennoi myös Islannin yliopistossa. Viimevuotiset luennot löytyvät netistä.


PS. Tulivuori sulattelee jäätikköä laavavirrallaan ja häiritsee lentoliikennettä Irlannissa.

Fimmvörðuháls sammutti valot

Fimmvörðuháls siirtyy syrjään pankkisotkujen jälkipyykin tieltä. Tulivuorenpurkaus on - ainakin toistaiseksi - sammunut.

Pankkisotkuista kiinnostuneen kannattaa tsekata selvityslautakunnan englanninkielinen kooste pankkien romahdukseen johtaneista syistä. Ei voi kuin nostaa hattua parlamentille, joka tajusi tilata selvityksen (kyseessä oli jo eri hallitus kuin se, jolla oli lusikkansa pankkisopassa). Selvitystyöhön osallistui viisikymmentä asiantuntijaa. Yli 300 ihmistä antoi tietoja lautakunnalle. 140 ihmistä olivat virallisesti kuultavina.

Vaikka islantilaiset ovat saaneet kuulla raportissa ilmenneistä asioista jo aikaisemmin, on merkittävää, että talousvehkeilyyn liittyvät yksityiskohdat on saatu koottua vakuuttavaan pakettiin, joka ei päästä vastuullisia pälkähästä. Nähtäväksi jää ketkä erikoissyyttäjä vie oikeuteen. Virkavelvollisuuden laiminlyönnistä voi pahimmassa tapauksessa saada vankeustuomion. Vyyhdin rikosoikeudellinen selvittäminen työllistää tällähetkellä 25 ihmistä.

Vaikka muu maailma voi osittain pestä kätensä islantilaisten sotkusta ja kritisoida talousviikinkejä megalomaniasta ja öykkäröinnistä, soisi hallitusten kiinnostuvan raportin sisällöstä laajemmaltikin. Mitä puutteita meidän lainsäädännössä ja käytännöissä on? Kuinka paljon annamme talouselämän ja yritysten pompottaa valtiollista tai kansainvälistä päätöksentekoa? Miten sisäsiittoinen ja ryvettynyt porukka meidän asioista päättää? Millaisia seurauksia poliittisilla virkanimityksillä on? Ovatko tehtävät osaavissa käsissä?


Lähteet:

RÚV: Eldgosi lokið í bili
RÚV: Nokkur mál á lokastigi
RÚV: Vanræksla getur varðað fangelsi

Villiintynyt finanssisektori vihdoin kansissa

Islantilaiset saivat tänään tulivuoren rinnalle uutta seurattavaa, kun toimittajat alkavat purkaa erikoisselvityslautakunnan raporttia pankkiromahdukseen johtaneista syistä. Lautakunta piti tänään tiedotustilaisuuden, jossa se esitteli tärkeimmät havaintonsa.

Jos tiivistää monitahoisen asian muutamaan, ylimalkaiseen lauseeseen... Keskuspankin johto ja keskeiset ministerit saavat tutkimuslautakunnalta pyyhkeitä. Maan taloutta ja pankkeja ei johdettu ammattitaitoisesti. Pankit lainasivat omistajilleen suuria summia ilman kunnon vakuuksia, syyttivät kriittisiä tahoja kateudesta, pallottelivat vastuuta eivätkä reakoineet selkeisiin varoitusmerkkeihin. Pankkisektori ja poliittinen päätäntä olivat liian toisiinsa kietoutuneet, jotta toiminta olisi ollut objektiivista. Sekä hallitus että eduskunta epäonnistuivat realististen taloustavoitteiden asettamisessa ja pankkisektorin valvonnassa. Pankit kasvoivat hallitsemattomasti. Niiden toiminta kärsi hallinnon ja moraalin puutteesta.

Raportti on tarkka selvitys islantilaispankkien ja hallituksen toiminnasta - ja toiminnan puutteesta - viime vuosina ja siinä riittää luettavaa (parituhatta sivua). Jos ei jaksa kahlata nivaskaa itse, voi kuunnella sen Reykjavíkin kaupunginteatterin näyttelijöiden lukemana livenä netissä tai paikanpäällä teatterilla.

Raportin vähäiset englanninkieliset osiot voi lukea eduskunnan sivustolla.


PS. Katsoin pätkän tiedotustilaisuutta ja olisin kovasti halunnut ymmärtää varsinkin Sigríður Benediktsdóttirin voimallisenkin tuntuista osuutta. Lienee turha toivoa käännösversiota nettiin...

PPS. Eettisen työryhmän lausunto.

Lähteet:

Sigrún Davíðsdóttir's Icelog: The report: a few highlights from the press conference re public governance
Islannin yleisradio
Iceland Review: Crisis Report: Icelandic Ministers Were Negligent

Säätiedotus Islannista

The Iceland Weather Report on osoittautunut hyväksi tavaksi seurata Islannin tapahtumia. Suuri osa uutisista ja varsinkaan tunnelmista ei yllä suomenkieliseen mediaan, eikä Iceland Review tarjoa samaa henkilökohtaista perspektiiviä, vaikka Daily Life -kolumnit ovatkin käsitelleet taloustilannetta ahkerasti ja nimenomaan tavalisen kansalaisen kannalta.

Nyt kaduttaa, että islannin kielen taito on tasolla hundurin, kötturin, brúnn, bleikur... Islannin yleisradion sivuilta voisi seurata uutislähetyksiä ja muita ajankohtaisraportteja. Tässä pätkässä on kyllä katsottavaa kielipuolellekin.

Mielenosoituksissa ja kansalaistapaamisissa tuntuu olevan viikko viikolta enemmän ihmisiä. Vaaditaan puhdistuksia hallituksessa ja keskuspankissa ja äimistellään, kun kukaan ei ole ymmärtänyt jo erota. Tämän aktiivisen, vihaisenkin voiman takia haluaisin olla paikan päällä todistamassa muutosta.

There is so much fire in people, so much brilliance, skill, knowledge, articulation, clarity, sense of fairness and justice, desire for something new and wholesome and better … it has to come to pass. It just has to.

- Alda, The Iceland Weather Report