Islannin ihme

Matti Ylösen kiinnostava artikkeli kertoo, että Islannin talous lähti nousuun, vaikka maassa toimittiin vastoin talousoppineiden neuvoja. "Vahvasti elvyttävä talouspolitiikka oli oikea ratkaisu, samoin kuin pääomaliikkeiden vahva kontrolli", Ylönen kirjoittaa.

Rahaa, politiikkaa, mediaa

Ihanan islanninopettajani Áslaugin ystävät Þóra Arnórsdóttir ja Svavar Halldórsson vierailivat viime keskiviikkona 20.4. Nifinissä. Luulen, että moni meistä islanninopiskelijoista olisi innostunut pelkästään siitä, että paikalla on islantilaisia, mutta nämä vieraat ovat lisäksi islantilaisen mediamaailman asiantuntijoita. Molemmat työskentelevät Islannin yleisradiossa RÚV:ssa, ja Þóra on valittu Islannissa vuoden tv-persoonaksi ainakin vuosina 2010 ja 2011.

Illan aiheena oli islantilainen mediatodellisuus. Emme niinkään puhuneet suomalaisille tutuista elokuvista tai sarjoista - pikemminkin median ja talousmaailman tiiviistä yhteistyöstä. Romahduksesta puhumiselta ei voinut välttyä.

Islannissa on kaksi merkittävää mediayhtiötä: yleisradio (Ríkisútvarpið) RÚV ja 365, johon Svavar ja Þóra viittasivat televisiopuolen mukaan nimellä Channel 2 (Stöð 2). RÚV:lla oli 80-luvulle saakka tv-monopoli, ja se keskittyy yhä televisioon ja radioon. Kakkonen taas oli ensimmäinen yksityinen tv-kanava. Sen taustalla vaikuttava mediayhtiö 365 omistaa myös mm. sanomalehti Fréttablaðiðin, nettilehti visir.is:n ja radiokanava Bylgjanin, jota minäkin toisinaan kuuntelen. Mediayhtiöllä on vahvat suhteet talousmaailmaan, sillä sen omistajat häärivät myös nurinmenneessä Glitnirissä. Vaikka pankki kaatui, mediatalo jäi. Svavar ja Þóra kertoivat, että jokainen ulkomaalainen toimittaja kysyy, miten tämä on mahdollista.

Glitnir ei ole ainoa pankki, jolla on ollut vahvat yhteydet mediaan. Kaupthing-väki vaikutti Viðskiptablaðiðissa, jolla on nyt uudet omistajat. Morgunblaðiðin taustalla oli Landsbanki, ja pankkiväen kaverit pyörittävät lehteä edelleen. Vuonna 2009 lehden päätoimittajaksi nimitettiin on Davíð Oddsson, entinen ulkoministeri ja keskuspankin johtaja.

Median riippuvuus taloudesta, kun lehtien ja pankkien takana häärivät samat ihmiset, vaikutti myös talousromahdukseen, Þóra ja Svavar uskovat. Oli ongelmallista, että taloudesta ei kirjoitettu negatiivisia juttuja. Ulkomaisissa medioissa, myös meillä Suomessa ja hitusen tässä blogissakin, pohdittiin Islannin talouden ylikuumenemista, mutta tuulisella saarella varoitukset leimattiin nopeasti kateudeksi. Ulkomainen media varoituksineen oli samankaltainen ilonpilaaja kuin Paavo Väyrynen Suomessa 1980-luvulla. Jos jotain kritiikkiä joskus oli, siitä ei seurannut mitään: muut toimittajat eivät tarttuneet juttuun.

Riippumattomuuden kannalta on kiinnostavaa sekin, että myös puolueilla on vahvoja yhteyksiä kaatuneisiin pankkeihin. Kertoessaan politiikan ja rahan yhteyksistä Svavar piirteli niin valtavan määrän nuolia eri suuntiin, etten enää pysynyt perässä: olennaista on, että kaksi kolmasosaa kansanedustajista ennen viime vaaleja oli saanut taloudellista tukea pankkimaailmasta. Korruptiota ei tietenkään voi osoittaa, mutta...

Mihin sitten voi luottaa? Punavihreiden ja "parhaan puolueen" nousu kertoo ehkä islantilaisten pettymyksen lisäksi halusta tukea rahaväestä riippumatonta politiikkaa. Auktoriteeteista piittaamaton lehti The Reykjavik Grapevine porskuttaa eteenpäin, vaikka sen mahdollisuuksiin ei aluksi uskottu. Ja ainahan on valtio-omisteinen RÚV, jota ei kontrolloida takavuosien tapaan poliittisesti ja jolla ei ole minkäänlaisia pankkiyhteyksiä. Ja jonka välityksellä minä katson euroviisut 2011!

Einar Már Guðmundssonin Islanti

Islannin palkittu kirjailija Einar Már Guðmundsson kävi Suomessa, mutta kukaan ei ole tainnut kirjoittaa aiheesta mitään. Minustakaan ei ole mediasankariksi, vaikka odotin Nifinin luentoa innolla ja seurasinkin loppuun asti. Luennolla käytetty kieli nimittäin oli islanninsekainen tanska - ei vahvuuksiani, vaikka monet ruotsinkieliset sitä näyttivät ymmärtävänkin.

Einar Már Guðmundsson luki runoja ja puhui kirjoittamisestaan. Hän esitteli aikaisempia teoksiaan ja niiden suhdetta yhteiskuntaan. Yleisöä nauratti, kun kirjailija pohdiskeli maailman muuttumista. Nyky-yhteiskunta lääkitsee ongelmatapauksia (Kaikkeuden enkeleissä sulkee niitä mielisairaalaan), mutta ennen - saagoissa - hankalat tyypit lähetettiin Norjaan. Yleisö sai kuulla muiden muassa Kaikkeuden enkelien ravintolakohtauksen, jossa mielisairaalan asukkaat päättävät nauttia hyvän illallisen. Kohtaus toimii mainiosti myös Friðrik Þór Friðriksson elokuvassa.



Vierailun pohjalla tuntui olevan teos Hvíta bókin - esseekokoelma, jossa kirjailija pohtii yhteiskunnan tilaa ja muutosta ja jolla hän viittaa omien sanojensa mukaan myös Beatlesien teokseen The White Album. Heti alussa tuli kuitenkin selvästi esiin, että samat kysymykset ovat olleet esillä myös aiemmissa, kaunokirjallisissa teoksissa. Einar Már Guðmundsson kertoi aiheuttaneensa reaktioita useilla teoksillaan, mutta kriisin myötä ihmiset olivat yhä suoremmin kiinnostuneita hänen mielipiteistään. Siltä vaikutti Suomessakin. Vähäisestä tiedotuksesta huolimatta salissa oli mukavasti väkeä.

Kirjailijan puheessa lentelivät käsitteet uusliberalismi, kapitalismi, luonnonvarat, politiikka, solidaarisuus, yhteiskunta. Oli kiinnostavaa kuulla Suomen taloususkonnollisessa kontekstissa niinkin rankkaa kritiikkiä - vaikkakin sitten skandinaaviskaksi - ilman, että kyse oli jonkin vasemmistopuolueen keskusteluillasta. Einar Márin Islanti näyttäytyi mikrokosmoksena, joka osoittaa, miten uusliberalismi toimii. Jäljelle jäi toive, että "kapitalisti-idiootit" voisi lähettää Norjaan.

Oikeastaan kuulijan mieleen jäi myös toivoa ja Bob Dylanilta lainattu lause: "Times they are a changing." Einar Már harmitteli, ettei vaikeassa tilanteessa ole kyetty kunnolla keskustelemaan tulevaisuudesta ja esimerkiksi Euroopan unionista. Kukaan ei tiedä, missä EU on kymmenen vuoden kuluttua ja onko Islanti osa sitä. Euroopassa Islanti kuitenkin on. EU:lla tai ilman - Islannin merkitys osana eurooppalaista kulttuuria ja kirjallisuutta on selvä.

---

Törmäsin muuten Einar Máriin ennen luentoa käytävällä ja sain pienen teinikohtauksen. Yritin tervehtiä ja sönkkäsin góðan daginn. Kirjailija kysyi, puhunko islantia, ja sen sijaan, että olisin käyttänyt kielitaidon rippeitäni ja selittänyt, että puhun vähän tai että opiskelen, menin totaaliseen lukkoon ja sain suustani vain typerän nein. Niin noloa - kuin suoraan jostain Einar Már Guðmundssonin teoksesta!

Islantilainen syksy Nifinissä

Pääkaupunkiseudun Islannin-ystäviä hellitään tänä syksynä kokonaisella Katse Islantiin -tapahtumasarjalla. Nifinin syksyssä on luvassa kiinnostavia vieraita, näyttely ja elokuvailta. Itse haluan olla paikalla Helsingin Kaisanimiessa ainakin, kun

• Einar Már Guðmundsson pohtii 13.10., voiko valtion pantata
  
• Tryggvi Felixson, Pohjoismaiden neuvoston vanhempi erityisasiantuntija, maalailee 20.10. Islannille valoisampaa tulevaisuutta kriisin jälkeen
  
• seismologi Heidi Soosalu kertoo 3.11. tulivuoritoiminnasta Islannissa.
  

20.10. vietetään Fiann Paulin Fairy Tales of the Arctic -valokuvanäyttelyn avajaisia, mutta en löytänyt tietoa siitä, kuinka kauan näyttely on pystyssä. Elokuvaillassa 10.11. katsotaan Helga Rakel Rafnsdóttirin ja Hulda Rós Gudnadóttirin Edda-palkittu pienestä kulmakaupasta kertova dokumentti Kjötborg, joka vaikuttaa viehättävältä ja kiinnostavalta ainakin trailerin perusteella.



Islantilainen markkinatunnelma 17.11. houkuttelee myös, vaikka villapaitojen neulonta ja käsityöt eivät olekaan vahvinta alaani.

Islannista palvelinsaari?

Islannin talouden syöksyessä lamaan vuoden 2008 lopussa, toivottiin myös palvelinkeskuksista pelastajaa. Palvelinkeskukset ovat niitä ilmastoituja halleja, joissa makaavat tietokoneet, joiden varaan Internet - sellaisena kuin sen nyt tunnemme - on rakentunut.

Tiedon valtaväylien väitetään tätänykyä olevan niin leveitä, ettei palvelimen etäisyydellä kuluttajan tietokoneeseen ole käytännön merkitystä. Tosiasiassa tieto kulkee kuitenkin nopeammin, varmemmin ja halvemmalla lyhyen kuin pitkän matkan. Näitä kahta totuutta kun sopivasti yhdistelee, Amerkan ja Euroopan välissä kököttävästä Islannista tulee täydellinen sijainti konehalleille.

Palvelinkeskuksia on houkuteltu Islantiin paikallisten vankalla IT-osaamisella ja yhteiskuntaolojen vakaudella. Korruption vähäisyydellä kehuminen pistää nyt virnistyttämään, mutta eiköhän palvelinyrittäjiä kiinnosta enemmän Islannin viileä ilmasto ja halvan energian saatavuus kuin poliitikkojen moraali. Tietoliikenteen aina vain kasvaessa, palvelinkeskusten energiajano ei ihan heti ole sammumassa. IT-ala onkin saavuttamassa pahamaineisen lentoliikenteen ympäristösaastuttajana.

Rakkaussuhteeni Internetiin roihahti 90-luvun puolivälissä ja on siitä vain syvennyt. Nettisurffailu ei kuitenkaan ole harmitonta ajanvietettä. Lehtori jolle keskeytyneiltä yliopistoajoiltani olen eniten velkaa, muistutti meitä jo 90-luvun alkupuolella, ettei ilmainen sähköposti ole ilmainen. Joku sen maksaa kaikuu edelleen mielessäni. Ehkä sen nyt maksaa Islannin luonto, joka valjastetaan tuottamaaan halpaa energiaa, jotta juoksua ikuisen talouskasvun perässä voidaan jatkaa, ja jotta minä voin hakea enemmmän tai vähemmän tyhjänpäiväistä tietoa googlen avittamana. Ehkä hinnan maksavat myös tulevaisuuden arkeologit, jotka avaavat suomalaiset ydinjätekammiot tutkiessaan menneiden sivilisaatioiden elämää.

Eyjafjallajökullin kaltaiset tapahtumat herättävät tietenkin kysymyksen siitä kuinka järkevää palvelinten sijoittaminen Islannin kaltaiselle saarelle on. Ainakin islantilaiset energiayhtiöt haluavat nähdä paikan riskittömänä. Siellähän ei kuitenkaan ole vuotuisia vitsauksia esimerkiksi hurrikaanien muodossa. Palvelinkeskukset voidaan rakentaa vähemmän maanjäristysherkille alueille ja tulivuoren tuhkaa vastaan valmistaudutaan samaan tapaan kuin muitakin pölyisiä tilanteita varten. Ilmastoinnin pysäyttämisestä on sentään vähemmän harmia vilpoisassa Islannissa kuin monissa muissa maailman kolkissa.

Tässä tuottaa energiaa Kraflan geoterminen asema vuonna 2006.




Lähteet:

BBC News: Iceland looks to serve the world
Iceland, Volcanoes and Data Centers
HS: Internetin palvelinkeskukset syövät energiaa kuin kokonaiset kunnat
Invest in Iceland Agency: Data Centers in Iceland
RÚV: Gagnaveri frestað vegna eldgoss

Petos Islannissa

Tarina Islannin talouden romahtamisesta kerrottiin kauan ennen romahdusta. Se kerrottiin talousuutisissa maailmalla, tarkkailijoiden raporteissa ja tilastoissa. Romahdus oli ennustettavissa ja väistämätön, eikä se tullut kaikille yllätyksenä. Ei myöskään pankeille. Talous- ja oikeustieteen professori William K. Black väittää, että Islannissa oltiin liikkeellä rikollisin aikein.

Blackin mukaan sinänsä ansiokkaasta ja rehellisetä selvityslautakunnan raportista puuttuu tärkeä sana: petos. Pankkien kaatumisessa ei ollut kyse huonosta tuurista, olosuhteista tai edes epäpätevyydestä. Pankkien kaatuminen on Blackin mukaan seuraus Islannissa toteutetusta Ponzi-huijauksesta. Kantansa talousrikosguru - jonka käsialaa on muuten kirja The Best Way to Rob a Bank is to Own One - perustelee vakuuttavasti sunnuntain Silfur Egilsissä (toinen videoikkuna ylhäältä Lára Hannan blogissa). Kannattaa katsoa jos englanti vain yhtään sujuu.

Black vieraili Islannissa ja Silfur Egilsin vieraana myös viime vuonna (haastattelu kahdessa osassa: 1, 2). Molempien vierailujen aikana hän luennoi myös Islannin yliopistossa. Viimevuotiset luennot löytyvät netistä.


PS. Tulivuori sulattelee jäätikköä laavavirrallaan ja häiritsee lentoliikennettä Irlannissa.

Islannissa on tilaa turisteille

Lentoliikenne Euroopassa on alkanut sujua, mutta alan ongelmat Islannissa ovat kasvaneet. Tasaantunut tulivuorenpukaus ei sinkoa tuhkaa entiseen malliin, mutta täyttää kyllä kotimaan tarpeet. Viime viikolla ohjattiin osa kansainvälisistä lennoista Keflavíkin sijaan Pohjois-Islantiin Akureyriin (kuvassa), välillä kaikki islantilaiskentät ovat saaneet odottaa lentolupaa. Tuhkatuotannon väheneminen on toki kaikenkaikkiaan hyvä asia. Länteen kääntyneet tuulet eivät esimerkiksi tuoneet pääkaupunkiin sen kummempaa tuhkalaskeumaa, vaikka lentämisen estivätkin.

Tulivuorenpurkaukset ovat Islannin matkailulle kaksiteräinen miekka. Toisaalta vulkaanisuus on osa Islannin vetovoimaa. Matkailuala hyötyi nopeasti Fimmvörðuhálsin purkauksesta, joka toi maahan myös ulkomaisia matkailijoita. Toisaalta Eyjafjallajökullin kaltainen katastrofi on omiaan säikyttämään turistit toisaalle.

Aikanaan matkailijat haluavat tulla ihmettelemään missä läntistä maailmaa kyykyttänyt tulivuori oikein sijaitsee, mutta toistaiseksi islantilainen matkailuala saa käydä PR-sotaa ja vakuutella maailmalle, ettei koko saari ole peittymässä tuhkaan. Tehtävää ei helpottanut presidentti, joka meni ajattelemattomasti spekuloimaan Katlan purkauksella brittiläisessä ajankohtaisohjelmassa.

Tällä hetkellä Islannin matkailun ennustetaan kutistuvan tänä vuonna 10-20 prosenttia mikä voi tarkoittaa peräti 30 miljardin kruunun eli reilun 175 miljoonan euron menetyksiä. Icelandair ilmoittaa varaustilanteen olevan vaivaiset neljännes siitä mitä normaalisti tähän aikaan vuodesta. Luvut saattavat kuitenkin vielä kaunistua, kun odottavalla kannalla olevat turistit tekevät päätöksensä tulivuorenpurkauksen tasaantuessa ja lentoliikenteen palautuessa normaaliksi.

PS. Jään odottelemaan Islanti on turvallinen-kampanjaa.

PPS. Jos olette oikein nopeita, ehditte vielä katsoa Areenasta YLE Asiaohjelmien tuottaman dokumentin Kylmä Saaga. Se kertoo surullisen sellon ja karujen talvimaisemien siivittämänä todellisuudesta, joka islantilaisten kasvoille lokakuussa 2008 paiskattiin. Iso kiitos Annille dokuvinkistä!


Ai niin ne lähteet:

RÚV: Mikið um afbókanir á sumarferðum
RÚV: Dregur úr bókunum í ferðaþjónustu
RÚV: Millilandaflug fer um Akureyri
RÚV: Mikil umferð um Akureyrarflugvöll
Morgunblaðið: 75% samdráttur í bókunum

Fimmvörðuháls sammutti valot

Fimmvörðuháls siirtyy syrjään pankkisotkujen jälkipyykin tieltä. Tulivuorenpurkaus on - ainakin toistaiseksi - sammunut.

Pankkisotkuista kiinnostuneen kannattaa tsekata selvityslautakunnan englanninkielinen kooste pankkien romahdukseen johtaneista syistä. Ei voi kuin nostaa hattua parlamentille, joka tajusi tilata selvityksen (kyseessä oli jo eri hallitus kuin se, jolla oli lusikkansa pankkisopassa). Selvitystyöhön osallistui viisikymmentä asiantuntijaa. Yli 300 ihmistä antoi tietoja lautakunnalle. 140 ihmistä olivat virallisesti kuultavina.

Vaikka islantilaiset ovat saaneet kuulla raportissa ilmenneistä asioista jo aikaisemmin, on merkittävää, että talousvehkeilyyn liittyvät yksityiskohdat on saatu koottua vakuuttavaan pakettiin, joka ei päästä vastuullisia pälkähästä. Nähtäväksi jää ketkä erikoissyyttäjä vie oikeuteen. Virkavelvollisuuden laiminlyönnistä voi pahimmassa tapauksessa saada vankeustuomion. Vyyhdin rikosoikeudellinen selvittäminen työllistää tällähetkellä 25 ihmistä.

Vaikka muu maailma voi osittain pestä kätensä islantilaisten sotkusta ja kritisoida talousviikinkejä megalomaniasta ja öykkäröinnistä, soisi hallitusten kiinnostuvan raportin sisällöstä laajemmaltikin. Mitä puutteita meidän lainsäädännössä ja käytännöissä on? Kuinka paljon annamme talouselämän ja yritysten pompottaa valtiollista tai kansainvälistä päätöksentekoa? Miten sisäsiittoinen ja ryvettynyt porukka meidän asioista päättää? Millaisia seurauksia poliittisilla virkanimityksillä on? Ovatko tehtävät osaavissa käsissä?


Lähteet:

RÚV: Eldgosi lokið í bili
RÚV: Nokkur mál á lokastigi
RÚV: Vanræksla getur varðað fangelsi

Villiintynyt finanssisektori vihdoin kansissa

Islantilaiset saivat tänään tulivuoren rinnalle uutta seurattavaa, kun toimittajat alkavat purkaa erikoisselvityslautakunnan raporttia pankkiromahdukseen johtaneista syistä. Lautakunta piti tänään tiedotustilaisuuden, jossa se esitteli tärkeimmät havaintonsa.

Jos tiivistää monitahoisen asian muutamaan, ylimalkaiseen lauseeseen... Keskuspankin johto ja keskeiset ministerit saavat tutkimuslautakunnalta pyyhkeitä. Maan taloutta ja pankkeja ei johdettu ammattitaitoisesti. Pankit lainasivat omistajilleen suuria summia ilman kunnon vakuuksia, syyttivät kriittisiä tahoja kateudesta, pallottelivat vastuuta eivätkä reakoineet selkeisiin varoitusmerkkeihin. Pankkisektori ja poliittinen päätäntä olivat liian toisiinsa kietoutuneet, jotta toiminta olisi ollut objektiivista. Sekä hallitus että eduskunta epäonnistuivat realististen taloustavoitteiden asettamisessa ja pankkisektorin valvonnassa. Pankit kasvoivat hallitsemattomasti. Niiden toiminta kärsi hallinnon ja moraalin puutteesta.

Raportti on tarkka selvitys islantilaispankkien ja hallituksen toiminnasta - ja toiminnan puutteesta - viime vuosina ja siinä riittää luettavaa (parituhatta sivua). Jos ei jaksa kahlata nivaskaa itse, voi kuunnella sen Reykjavíkin kaupunginteatterin näyttelijöiden lukemana livenä netissä tai paikanpäällä teatterilla.

Raportin vähäiset englanninkieliset osiot voi lukea eduskunnan sivustolla.


PS. Katsoin pätkän tiedotustilaisuutta ja olisin kovasti halunnut ymmärtää varsinkin Sigríður Benediktsdóttirin voimallisenkin tuntuista osuutta. Lienee turha toivoa käännösversiota nettiin...

PPS. Eettisen työryhmän lausunto.

Lähteet:

Sigrún Davíðsdóttir's Icelog: The report: a few highlights from the press conference re public governance
Islannin yleisradio
Iceland Review: Crisis Report: Icelandic Ministers Were Negligent

Monttu auki

Enpä ikinä olisi uskonut sanovani tätä, mutta toivoisin tietäväni enemmän talouselämän koukeroista ja koukeroisista säännöistä. Minusta ainakin vaikuttaa siltä, että ollaan tultu tilanteeseen, jolloin sääntöjä ei enää olekaan. Pörssit kiinni, rahastot jäädytetty, ihmiset ulalla.

90-luvun alun lama kosketti minua lähinnä tulevaisuudennäkymät synkistämällä. Minulla tai ystävilläni ei ollut omaisuutta, joka olisi siinä rytäkässä menettänyt arvonsa. Vanhemmatkin olivat saaneet asuntolainansa maksettua 80-luvulla. Opiskelin yliopistossa, eikä minulla ollut luokkatovereita, joiden yrittäjävanhemmat olisivat päättäneet päivänsä oman käden kautta. Olin sopivan nuori, etten oikeastaan kunnolla ymmärtänyt yhteiskuntaa ravistelevaa muutosta. Pelkäsin vain sosiaaliturvan romahtamista ja olin varma, että tulisin aina olemaan työtön.

Onko Islannissa nyt käynnissä sama hämmästyttävä prosessi? Miten on mahdollista, että lama vahvisti uusliberalismia Suomessa? Eikö se pikemminkin osoittanut miten voimattomiksi ja avuttomiksi markkinatalous voi kansalaisensa jättää?

Mitä Islannissa nyt tapahtuu? Suomessa laman seurauksena työttömyys ponkaisi viiden prosentin kieppeiltä 18 prosenttiin, tuhannet ihmiset tekivät itsemurhan, perheiden pahoinvointi lisääntyi, eivätkä tulevat sukupolvet enää syntyneetkään lottovoittosuomeen. Osa sosiaaliturvaan suunnatuista lamaleikkauksista on edelleen voimassa ja vaikuttaa käytännöllisesti katsoen meidän kaikkien elämään. Monien elämän velkavankeus muutti lopullisesti.

Ekonomi Sari Rämö kertoo Helsingin Sanomien verkkoliitteessä:

Moni islantilainen on kuitenkin jo nyt teknisesti konkurssissa: lainat ovat paisuneet omaisuuden arvoa suuremmiksi. Inflaatio on kasvattanut kruunumääräisiä lainoja, mutta suurin kirous ovat valuuttalainat. Tilanteen mahdottomuudesta kertoo jotain esimerkiksi se, että valuuttaveloilla autonsa ostaneet ovat jo ilmoitelleet sanomalehdissä antavansa autonostajalle autonsa velkoineen ja miljoona kruunua kaupan päälle.

Kapitalismin kriisi on mahdollisuus havahtua ja tarkistaa arvojaan. Lama ei tuonut suomalaisille kestäviä inhimillisiä arvoja, mutta ehkä islantilaisista useampi innostuu arvostamaan vaatimattomampaa vapautta.

PS. Islanti on muuten nyt myynnissä. eBay:ssä, missäs muualla.

Mitä kaikki maksoi?

Islannissa pärjää vähemmälläkin rahalla, mutta me halusimme tehdä PALJON. Olen halunnut vältellä totaalista tilinpäätöstä, koska olen tiedostanut, että matkaan on mennyt rahaa aika reilusti. Itseni vuoksi en ole siitä pahoillani, yksikään lantti ei mennyt hukkaan. Minut on kuitenkin kasvatettu säästäväiseksi, minkä vuoksi olen helposti puolustuskannalla tällaisen reissun jälkeen.

Kahden viikon seikkailuun minulla paloi rahaa noin 2850 euroa. Matkustukseen ja majapaikkoihin meni 1150 euroa, loput 1700 kului kaiken tekemiseen. Haluan kuitenkin korostaa, että koimme kaikenlaista: ratsastimme laavakentillä, teimme valasretken, lensimme pienlentokoneella jäätiköiden ja tulivuorien yllä, söimme kolmen ruokalajin illallisen juhannuksen kunniaksi, kävimme useissa museoissa ja ostimme matkamuistoja (mm. ihanat islantilaisneuleet).

Emme siis säästäneet.

Ruokaa kokkailimme välillä itse, välillä ruokailtiin kuppiloissa. Aamupalat laitettiin yleensä itse hostelleissa. Menu koostui kahvista, puurosta ja paahtoleivästä. Päivällä oli mukava nauttia eväistä, Islanti on täynnä mukavia eväänsyöntipaikkoja!

Matkakuume kuumimmillaan

Lämpöä on ainakin yli 38 astetta. En malta odottaa. Ajatella, että viikon päästä ollaan jo tien päällä.

Aika paljon olen saanut hankittua asioita. Tänään nostin Visan luottorajaa. Sinänsä ihan hieno juttu, että hakemus ylipäänsä meni läpi, koska minulla ei ole vakituista saati pitkäaikaista työsuhdetta.

Ajattelin mennä tänään myös vaihtamaan matkavaluuttaa, kun on muutenkin kaupungille asiaa. Olen seuraillut kurssiheilahteluja, ja vaikuttaisi siltä, että ISK on nyt pysynyt about samana viime päivinä, että on oikeastaan ihan sama, koska sitä valuuttaa vaihtaa. Valuutan heikkenemisen kevään aikana konkreettistaa se, että tammikuun 13. olisin saanut tuhannella eurolla 72 264 kruunua. Nyt sillä saa 90 301 kruunua. Erotus lähenee kahtasataa euroa.

Matkakuumetta lääkitsen lukemalla Laxnessin romaania Jäätikön jumalat. Tähän mennessä vaikuttaa lupaavalta.