Islannin viisuhistoriaa: Silvía Night

Silvía Night (Silvíu Nótt) on Islannin viisuhistorian kuningatar. Diiva edusti Islantia Ateenassa vuonna 2006, mutta menestystä ei tullut: Silvia Night ja edustuskappale Congratulations ei selvittänyt tietään finaaliin ja 63 pisteellä irtosi vain semifinaalin 13. sija. Sen sijaan Islannin edustaja onnistui suututtamaan puoli Kreikkaa. Esitys oli mainio, ja kappalekin toimi varsin hyvin, vaikka ehkä pieniä vireongelmia olikin.



Yleisö kuitenkin buuasi. Euroopan huumorintaju ei riittänyt, eikä moni suomalainenkaan aivan tajunnut, että kyseessä oli rooli - Ágústa Eva Etlendsdóttir -nimisen näyttelijän esittämä hahmo, joka parodioi islantilaisnuorten käytöstä kärjistämällä huonoja käytöstapoja äärimmilleen. Islannissa tähdellä oli oma tv-ohjelma, ja myöhemmin ilmestyi levykin.

Silvía Nightin järjestämä viisujen jälkinäytös välittyi YouTuben avulla. Kreikkalaisista uutisista napattu esitys oli viety niin pitkälle, että muutamat arvioivat huumeilla olevan osuutensa islantilaistähden itkuraivareissa. Oli joukko niitäkin, jotka arvelivat näyttelijän seonneen rooliinsa. Esimerkiksi suomalainen viihdelehti kirjoitti roolin karanneen käsistä viisupaineen vuoksi. Minun on kuitenkin vaikea ottaa ylilyöntejä tosissani, moittihan laulajatar mm. kisan voittajaa Lordia kovin sanoin:"They don't even have a real make-up artist."



Silvía Night on ehdoton suosikkini Islannin viisuista. Kuuntelen mielelläni edustuskappaletta islanniksi, ja Goldmine-levyn Material Girl -coverikin on aika nerokas. Innostuksessani ei kuitenkaan ole kysymys musiikillisista ansioista.

Silvía Nightin rooli peilaa aikamme ihanteita. Se ammentaa 2000-luvun alun ikoneista - sellaisista kuin Britney Spears tai Paris Hilton. Rooliin sisältyvä mediakritiikki kohdistuu muovimaailmaan, vääristyneisiin kauneusihanteisiin ja rahan palvontaan. Ehkä Eurooppa olisi ymmärtänyt kritiikin paremmin, jos se olisi katsonut ensin Silvía Night -pseudodokumentin.



Tai sitten ei.

Islannista palvelinsaari?

Islannin talouden syöksyessä lamaan vuoden 2008 lopussa, toivottiin myös palvelinkeskuksista pelastajaa. Palvelinkeskukset ovat niitä ilmastoituja halleja, joissa makaavat tietokoneet, joiden varaan Internet - sellaisena kuin sen nyt tunnemme - on rakentunut.

Tiedon valtaväylien väitetään tätänykyä olevan niin leveitä, ettei palvelimen etäisyydellä kuluttajan tietokoneeseen ole käytännön merkitystä. Tosiasiassa tieto kulkee kuitenkin nopeammin, varmemmin ja halvemmalla lyhyen kuin pitkän matkan. Näitä kahta totuutta kun sopivasti yhdistelee, Amerkan ja Euroopan välissä kököttävästä Islannista tulee täydellinen sijainti konehalleille.

Palvelinkeskuksia on houkuteltu Islantiin paikallisten vankalla IT-osaamisella ja yhteiskuntaolojen vakaudella. Korruption vähäisyydellä kehuminen pistää nyt virnistyttämään, mutta eiköhän palvelinyrittäjiä kiinnosta enemmän Islannin viileä ilmasto ja halvan energian saatavuus kuin poliitikkojen moraali. Tietoliikenteen aina vain kasvaessa, palvelinkeskusten energiajano ei ihan heti ole sammumassa. IT-ala onkin saavuttamassa pahamaineisen lentoliikenteen ympäristösaastuttajana.

Rakkaussuhteeni Internetiin roihahti 90-luvun puolivälissä ja on siitä vain syvennyt. Nettisurffailu ei kuitenkaan ole harmitonta ajanvietettä. Lehtori jolle keskeytyneiltä yliopistoajoiltani olen eniten velkaa, muistutti meitä jo 90-luvun alkupuolella, ettei ilmainen sähköposti ole ilmainen. Joku sen maksaa kaikuu edelleen mielessäni. Ehkä sen nyt maksaa Islannin luonto, joka valjastetaan tuottamaaan halpaa energiaa, jotta juoksua ikuisen talouskasvun perässä voidaan jatkaa, ja jotta minä voin hakea enemmmän tai vähemmän tyhjänpäiväistä tietoa googlen avittamana. Ehkä hinnan maksavat myös tulevaisuuden arkeologit, jotka avaavat suomalaiset ydinjätekammiot tutkiessaan menneiden sivilisaatioiden elämää.

Eyjafjallajökullin kaltaiset tapahtumat herättävät tietenkin kysymyksen siitä kuinka järkevää palvelinten sijoittaminen Islannin kaltaiselle saarelle on. Ainakin islantilaiset energiayhtiöt haluavat nähdä paikan riskittömänä. Siellähän ei kuitenkaan ole vuotuisia vitsauksia esimerkiksi hurrikaanien muodossa. Palvelinkeskukset voidaan rakentaa vähemmän maanjäristysherkille alueille ja tulivuoren tuhkaa vastaan valmistaudutaan samaan tapaan kuin muitakin pölyisiä tilanteita varten. Ilmastoinnin pysäyttämisestä on sentään vähemmän harmia vilpoisassa Islannissa kuin monissa muissa maailman kolkissa.

Tässä tuottaa energiaa Kraflan geoterminen asema vuonna 2006.




Lähteet:

BBC News: Iceland looks to serve the world
Iceland, Volcanoes and Data Centers
HS: Internetin palvelinkeskukset syövät energiaa kuin kokonaiset kunnat
Invest in Iceland Agency: Data Centers in Iceland
RÚV: Gagnaveri frestað vegna eldgoss

Hera Björk í Söngvakeppni evrópskra sjónvarpsstöðva

Islannin euroviisuedustaja Hera Björk vaikuttaa kaiken lukemani ja näkemäni perusteella mukavalta ihmiseltä. Sellaiselta, jonka kanssa haluaisin lähteä jatkoille viisufinaalin jälkeen. Periaatteessa yhteiset jälkipuinnit voisivat toteutuakin, sillä Hera on jo joukkoineen Oslossa ja meilläkin on sekä lento- että junaliput ensi viikon torstaille. Meitä ei tuhkapilvi pysäytä!

Islannin edustuskappaleen Je ne sais quoi Hera Björk on säveltänyt ja sanoittanut yhdessä Örlygur Smárin kanssa. Örlygur muistetaan ehkä parhaiten vuoden 2008 islantilaiskisaajasta This is my life, joka sijoittui finaalissa neljänneksitoista. Tänä vuonna veikkaisin Islannille samankaltaista sijoitusta: paljon on, mutta jotain puuttuu.

Hera ei ole musiikkimaailmassa mikään noviisi vaan ihan oikeasti lahjakas laulaja, joka on viisuillut aikaisemmin ainakin taustalaulajana ja Tanskan karsinnoissa. Hän on myös tehnyt hienon version Christine Guldbransenin kauniista Alvedansenista, jolla Norja menestyi vuoden 2006 euroviisuissa. Je ne sais quoi on melko tarttuva, ja laulajan kyvyistä kertoo jotain se, että laulunopettajani ihmetteli, miten kukaan voi olla niin taitava.

Mukavuus ja taidot ovat viisuissa tarpeen, mutta ne eivät ehkä riitä. Sekä esikatselun että harjoitusten esitykset tuntuvat minusta etäisiltä. Heran itsevarmuus viilentää esitystä (luonnollisesti lämmön kustannuksella), ja koreografia tuntuu teennäiseltä. Huumorintaju ei näy, mukavuus ei välity – mikä menetys! Harmillista, että islantilaiset pitäytyvät Oslossakin alkuperäisessä koreografiaideassaan. Hera avaa Esctodayn haastattelussa esityksen taustoja ja selittää, että on pyritty rehellisyyteen ja siihen, että ihmisillä on kivaa. Voikin olla, että ainakin Islannin yleisradion johdolla on vähän kivempaa, jos viisuvoittoa ei tässä taloustilanteessa tule.



Hera kilpailee finaalipaikasta tasoltaan heppoisemmassa 1. semifinaalissa, jota me siskokset seuraamme yleisradion välityksellä tiistaina 25.5. kello 22.00. Kaikesta kritiikistäni huolimatta uskon, että lauantaina 29.5. saan nauttia ihastuttavan Hera Björkin esityksestä finaalissa Telenor Arenalla. Suomessa sitä saa seurata kakkoselta kello 22.00.

Kesää saa vielä odottaa

Tulivuori Eyjafjallajökullilla on ollut kärttyisä. Viimeisin aktivoituminen on kestänyt jo 12 päivää. Vuori on viskonut ilmoille laavapommeja, ja satanut tuhka on ollut paikoin hyvinkin karkeaa. Muistelen lukeneeni, että rakeet olisivat olleet ympärysmitaltaan 2-3 mm.

Aiemmin viikolla seudulla mitattiin paljon maanjäristyksiä mikä lienee merkki siitä, että magmaa nousee edelleen Eyjafjallajökullin kammiokerroksista kohti maanpintaa, eikä tulivuorenpurkauksen päättymistä ole näköpiirissä. Tuleekohan tästä kesästä Eyjafjallajökullin ympäristössä kesä jota ei koskaan tullut.



Vanhempani muistelivat Päätalon kirjaa Mustan lumen talvi. Päätalon tuhkainen talvi lienee ollut joskus 60-luvulla. Äitini muisti myös talven 1973, jolloin Kuusamon kunnanlääkäri oli ottanut mustasta lumesta näytteitäkin. Ilmeisesti mustan lumen alkuperästä ei kuitenkaan keskusteltu laajemmin, vaan se jäi ainakin tavalliselle kuntalaiselle arvoitukseksi. Käsittääkseni Päätalon kirjassakaan mustan lumen talvea ei yhdistetty tulivuoriin.

Äidin musta lumi on ollut ehkä seurausta Heimaeyn saarella tapahtuneesta Eldfellin purkauksesta tammikuussa 1973. Purkaus on kuuluisa sen saaren asutukselle ja elinkeinolle aiheuttaman uhkan takia. Satama saatiin juuri ja juuri pelastettua.

Reykjavíkissa esitettävän The Volcano Shown hätkähdyttävimmät hetket liittyvät Heimaeyn purkaukseen. Heymaeyn osuus on aika koherentti, mutta kokonaisuutena esitys on hajanainen riman alitus: käsikirjoitus on poukkoileva ja epälooginen. Laavan ja Heimaeyn takia sen voi kuitenkin sateisena päivänä käydä vanhassa, ahtaassa elokuvateatterissa katsomassa.

Lopultakin pidätys

Poliisi on pidättänyt Kaupþing-pankin entisen toimitusjohtajan, Hreiðar Már Sigurðssonin, epäiltynä asiakirjaväärennöksistä, kavalluksesta sekä osakeyhtiölain ja arvopaperikauppalain rikkomisesta. Tutkintavankeudesta tehdään päätös huomenna. Mikäli Hreiðar Már joutuu syytteeseen, ja hänet tuomitaan syylliseksi, häntä voi odottaa peräti kahdeksan vuoden vankeusrangaistus.

Kaupþing (nykyään Arion) on yksi niistä kolmesta suuresta, jotka loppuvuodesta 2008 kaatuivat valtion syliin. Pankki oli epäpyhässä suhteessa holding-yhtiö Existaan, jonka osakkeet vedettiin Islannin pörssistä loppuvuodesta 2008.

Hämmästelen jos tapauksen tiimoilta ei seuraa lisää pidätyksiä.


Lähteet:

RÚV: Hreiðar Már í haldi lögreglu
RÚV: Allt að 8 ára fangelsi

Tulivuorta ei väsytä

Eyjafjallajökullin tulivuori räjähtelee taas alkupäivien malliin, ja tuhkapilvi nousee lähes kymmenen kilometrin korkeuteen. Pilven tuhkapitoisuus on suurempi kuin mihin viime aikoina on totuttu.

Laavan virtaus on vastaavasti heikentynyt. Virta ei ole vielä ehättänyt jäätikön reunalle, mutta sen odotetaan tapahtuvan pian.

Uutta magmaa nousee syvemmältä tulivuoren magmakammioista. Purkaus ei ole ohi. Tuoretta kuvamateriaalia löytyy mm. BBC:n raportista.

Tuhkan saastuttamaa seutua on siivottu talkoovoimin. Yksi pahiten kärsineitä paikkoja on Eyjafjöll-vuorijonon ja jäätikkönsä juurella sijaiteva Skógar. Skógarin museo oli yksi meidän vuoden 2006 reissun kohokohdista. Reykjavíkin museoista avuksi tulleet siivoojat ovat auttaneet museorakennusten ja niissä säilytettävien kokoelmien pelastamisessa.

Ennusteita pilven liikkeistä voi tsekkailla vaikkapa Britannian ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Jos kiinnostaa, sieltä löytyy tietoa siitä miten tuhkapilveä tutkitaan ja sen liikkeitä ennustetaan.


Lähteet:

RÚV: Öskustrókur nær tíu kílómetra hæð
Morgunblaðið: Skógasafn í hættu
RÚV: Sjálfboðaliðar hjálpa til á Skógum
RÚV: Nýtt kvikuskot djúpt í jörðu

Petos Islannissa

Tarina Islannin talouden romahtamisesta kerrottiin kauan ennen romahdusta. Se kerrottiin talousuutisissa maailmalla, tarkkailijoiden raporteissa ja tilastoissa. Romahdus oli ennustettavissa ja väistämätön, eikä se tullut kaikille yllätyksenä. Ei myöskään pankeille. Talous- ja oikeustieteen professori William K. Black väittää, että Islannissa oltiin liikkeellä rikollisin aikein.

Blackin mukaan sinänsä ansiokkaasta ja rehellisetä selvityslautakunnan raportista puuttuu tärkeä sana: petos. Pankkien kaatumisessa ei ollut kyse huonosta tuurista, olosuhteista tai edes epäpätevyydestä. Pankkien kaatuminen on Blackin mukaan seuraus Islannissa toteutetusta Ponzi-huijauksesta. Kantansa talousrikosguru - jonka käsialaa on muuten kirja The Best Way to Rob a Bank is to Own One - perustelee vakuuttavasti sunnuntain Silfur Egilsissä (toinen videoikkuna ylhäältä Lára Hannan blogissa). Kannattaa katsoa jos englanti vain yhtään sujuu.

Black vieraili Islannissa ja Silfur Egilsin vieraana myös viime vuonna (haastattelu kahdessa osassa: 1, 2). Molempien vierailujen aikana hän luennoi myös Islannin yliopistossa. Viimevuotiset luennot löytyvät netistä.


PS. Tulivuori sulattelee jäätikköä laavavirrallaan ja häiritsee lentoliikennettä Irlannissa.

Kiehuvan kuumaa Gígjujökullilla

Tulivuorenpurkaus Eyjafjallajökullilla tyytyi rooliinsa arkisen tasaisena takapihan purkauksena reilun viikon. Purkaustärinä on vapun aikana lisääntynyt ja on nykyisellään jopa korkeampi kuin purkauksen alussa.

Vaikka tefrapilvet ovatkin olleet taas hieman synkempiä eli tuhkaisempia, ei vielä tarvitse pelätä uutta tuhkainvaasiota Euroopan ilmatilassa. Tuhkan määrä ja voima, jolla se ilmakehään ampaisee, riippuu paitsi magman koostumuksesta myös kemialliseen reaktioon osallistuvan veden määrästä. Tulivuori on sulattanut merkittävän osan ympäröivää jäätikköä, eikä purkaus ole lähellekään yhtä räjähtävä kuin ennen. Alueen maatilat saavat tosin edelleen jonkin verran tuhkaa niskaansa, ja Islannin ilmatieteenlaitos ennustaa säiden lisäksi tuhkalaskeumia. Kuvassa arvio lähipäivien yli millimetrin kasvavista laskeumista.

Purkauksessa syntyy nyt paitsi ilmaan singahtavaa tefraa myös rauhallisempaa laavaa, jota purkautuu kraatterista karkean arvion mukaan 20 kuutiomertiä (50 tonnia) sekunnissa. Laava virtaa Gígjujökullin suuntaan ja sen hehkun voi jo havaita - ainakin pimeällä - tässä webbikamerassa. Kamera katselee Gígjökullia Þórólfsfellin suunnasta.

Gígjökullin - joka on siis jäätikköniemi Eyjafjallajökullin pohjoispuolella - alta virtaa kiehuvan kuumaa vettä. Sulamisvesi on nostanut myös Markarfljótin lämpötilaa ja lisännyt virtausta. Markarfljótin muistanette purkauksen alkuvaiheiden tulvasta. Sen tilannetta voi seurata ilmatieteenlaitoksen graafeista , osana ilmatieteenlaitoksen hydrologista seurantaa. Alla tilanne tänä aamuna. Käppyröistä ylin kuvaa vedenpinnan vaihteluita, keskimmäinen lämpötilaa ja alin veden sähkönjohtokykyä, joka paljastaa vedessä piilevät epäpuhtaudet.





Lähteet:

Morgunblaðið: Styttist í að hraun sjáist
RÚV: Sjóðandi vatn rennur úr Gígjujökli
IMO: Measurements at river Markarfljót