Tässä on välillä ollut kaikkea muuta tekemistä, mutta jonkin verran olen kehittänyt itseäni myös Islanti-asioissa. Vielä on se joululahjakirja lukematta, ja ostin toisenkin islantilaisuutuuden, mutta toistaiseksi olen päässyt maistelemaan vasta vanhempaa tavaraa. Sitä paitsi oli luettava Austenia lontoonmatkan kunniaksi.
Viikinkimytologiosta kaipaisin jotakin tasokasta ja populaaria suomenkielistä teosta. Koulussa keskusteltiin muutama viikko sitten oppilaiden kanssa joistakin jumalista, mutta kovin huono oli muistini. Onneksi yhdellä yseistä on ruotsalaistausta, joten se tunsi jumalia jonkin verran. Jumaltietojen päivittäminen ei ole kuitenkaan kovin kiireellistä.
Saagojen kanssa joutuu näkemään vähän vaivaa. Jonkun verran saagoista on ilmestynyt suomenkielisiä julkaisuja ihan viime vuosinakin. Vanhempia ei tahdo oikein löytää antikvariaateista, mutta onneksi on kirjasto.
Olen nyt lukenut Gísli Súrinpojan saagaa (Johnny Kniga). Se on vielä kesken, mutta haluan jo nyt kommentoida yhtä seikkaa. Teoksesta käy nimittäin ilmi, että islannissa on ollut käytäntö nimeltä Jaa taikka valitse. Selityksissä kerrotaan, että "kumppanuutta purettaessa oli tapana, että toinen osapuoli jakoi koko jaettavan omaisuuden kahteen osaan, joista toinen valitsi omansa." Miten nerokasta! Ihan kuin jäätelöpaketinjako lapsena.
Käsittääkseni osa pitää saagoja ensimmäisinä moderneina romaaneina. Täytyy kuitenkin sanoa, että yleisen kirjallisuuden laitoksen kirjallisuushistorialuennoilla ei puhuttu lainkaan saagoista. Ja jos puhuttiin, se tehtiin niin hiljaa, etten kuullut. Toisaalta saagat ovatkin kai kansanperinnettä ja enemmän folkloristiikan laitoksen alaa. Tai jotain kansanperinteen ja kaunokirjallisuuden väliltä (kuten Kalevalakin). Niihin ei ole ollut tapana merkitä kirjoittajan nimeä. Osaa on arveltu Snorrin työksi, mutta jälkikäteen.
Saagatutkija Joonas Ahola (2003: 22) kertoo Gísli-teoksen alussa seuravaa: "- - nykytutkimuksessa on taivuttu tavallisesti määrittämään saagat suullisesta perinteestä kumpuaviksi historiallisiksi kertomuksiksi, joiden kirjoittajat ovat nivoneet niissä yhteen kansanperinteestä ja varhaisemmista kirjoituksista saamaansa historigrafista aineistoa perinnäisen kerrontatavan käytänteiden mukaisesti, värittäen kertomuksiaan mielikuvituksensa keinoin. Saagojen juuret ovat kansanperinteessä, mutta kirjoitetussa asussaan meille välittyneet saagat ovat taidokkaiden kirjoittajien luomuksia."
Korjaan aiempaan viestiin tekemäni aikataulukämmin. Kävin läpi kaikki sähköpostilla saamani vahvistukset yöpaikoista ja varmistin, että moka oli ainoastaan blogissa. Kaikki yöpaikkavaraukset ovat todella kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti