Aftur heim

Olen romantikko ja annan tänään itselleni oikeuden kutsua Islantia kodiksi.

Edellisestä matkasta on miltei kolme vuotta, ja nyt tulin Islantiin koulututtautumaan. Koulutusviikon yhteydessä onnistuin nipistämään itselleni muutaman ihkaoman päivän värien ja tuulten saarella. Kurssi pidetään Borgarnesissa, ja vapaapäivinä panostan Reykjavíkiin.

Edellisillä matkoilla olemme noudattaneet samaa kaavaa: ensin ympäri saaren kymmenisen päivää ja sitten kolme yötä pääkaupungissa. Molemmilla kerroilla kokemus on ollut samanlainen, ja pääkaupungin syke on ollut vähän liikaa tilan ja rauhan jälkeen. Koska tällä matkalla kaikki on toisin, koen myös kaupungin eri tavalla.

Kaipaan kyllä laavakenttien tilaa ja vapautta, mutta koska takana on julmetun kiireneinen viikko, kuukausi ja lukuvuosi, tuntuu jo Reykjavík ihastuttavan hitaalta ja rauhoittavalta. Istun kahviloissa, ravintoiloissa sekä puistonpenkeillä ja luen. Autot matelevat kapeilla kaduilla, kiireen tuntu on poissa.

Välillä jopa mietin, voiko lempikaupunkini Akureyri todella olla ihanampi kuin tämä.