Kauppiasveljekset telkkarissa

Islantia ei Suomen telkkarissa turhan usein kuule. Muistakaas katsoa huomisen dokumenttiuusinta, joka kertoo reykjavikilaisesta pikkukaupasta (Kvartersbutiken Kjötborg, FST klo 18.30).

Mun telkkaviritykset ei taivu käännöksiin (enkä ihan vielä osaa islantia tarpeeksi...), joten näen ohjelman vasta, kun vierailen vanhempien luona seuraavan kerran (isä lupasi nauhottaa).

Paketti Islannista!

Mukavuudenhaluisuuttani olen aina omaksunut uusia tietoja ja taitoja mielummin osmoosin kuin opiskelun kautta. Sanojen pänttääminen, kieliopin opiskelu ja ääntämisen harjoittelu yksin tuntuu puurtamiselta ja lopputuloksen kannalta epävarmalta. Nopeasti oppikirjan kappaleiden läpikäyminen jää.

Siksi kiinnostuinkin kun törmäsin netissä artikkeliin lapsenomaisesta kieltenopiskelusta. Kaikki neurolingvistit eivät usko, että ihmisen kyky omaksua kieli opiskelematta sitä katoaa lapsuuden jälkeen. Heidän mukaansa aikuinen tekee itselleen karhunpalveluksen yrittäessään liian varhain tuottaa puhetta tai tekstiä, ja kiinnittäessään liikaa tietoista huomiota kielen rakenteisiin.

Loistavaa! Lupa olla laiska ja passiivinen! Ei tarvitse vaivautua väkertämään lauseita, joiden oikeellisuudesta on epävarma, tai muistella kielioppisääntöjä. Ei tarvitse tehdä melkein mitään! Tarvitsee vain kuunnella. Ja antaa kielelle tilaisuus. Kuuntelemisesta olen aina pitänyt. Parhaiten keskityn nimenomaan kuuntelemalla.

Mutta ketä kuuntelisin? Minulla ei tietenkään ole ketään islantilaista osoittamassa äidilliseen tyyliin ympäristöni esineitä. Kukaan ei puhu minulle islantia elävissä tilanteissa, joissa konteksti voisi auttaa minua ymmärtämään ja samalla oppimaan kieltä. Tarvitaan siis jonkinlainen kompromissi: kirja, käännös ja äänikirja.

Jotkut opiskelevat kieltä elokuvista ja kirjoista. Ajattelin kokeilla samaa (rennolla ja passiivisella, yksityiskohtiin takertumattomalla asenteella) ja tilasin Einar Már Guðmundssonin Englar alheimsinsin sekä tekstinä että äänenä - kirjailijan itsensä lukemana. Minulla olikin suomenkielinen käännös (Kaikkeuden enkelit) entuudestaan. Ajattelin kirjan sopivan opiskelutarkoitukseeni kolmesta syystä: se on sairaan hyvä romaani, se ei ole tuhottoman pitkä ja luvut ovat lyhyitä.

Tilasin kirjan sunnuntaina Bóksala stúdenta-nimisestä nettikirjakaupasta, ja nyt se on jo minulla! Kauppa on erikoistunut tarjoamaan edullisia kurssikirjoja opiskelijoille, mutta löytyy sieltä paljon muutakin kirjallisuutta. Varsin siedettävä hinta oli tilaamallani paketilla: 30,47 e postikuluineen päivineen. Kun EU:n ulkopuolelta saapuvan lähetyksen arvo on alle 45 e, ei myöskään tarvitse maksaa alvia tai tullia Suomeen.

Testataanpa ensimmäinen luku...

Islanti tulee Eurooppaan!

Muistatteko kun Suomi meni Eurooppaan? Ennen Euroopan Yhteisöön liittymistä olimme se suomettunut maa Neuvostoliiton laidalla. Ai, itsenäinenkö ihan. Jaha, vuonna 1970... vai niin... (Kyseisen australialaisherran vaimo ihmetteli kykyäni tuntea hanasta valuvan veden kylmyys.)

Euroopan Unioni teki meistä eurooppalaisia. Enää ei tarvinnut tuntea olevansa ulkopuolella - ainoastaan vähän juntimpi. Jos Islannista tulee osa Euroopan Unionia, koetaanko siellä samanlainen kansallishenkinen muutos? Tarvitsevatko islantilaiset sitä edes?

Äänestin aikoinaan Suomen liittymistä vastaan, vaikkei ulkopuolelle jääminen olisikaan pelastanut Suomea uusliberalistisen maailmantalouden riepottelulta. Jos saisin päättää liittyykö Islanti, sanoisin kyllä. Ainakin jos se tarkoittaisi sitä, että lomailevien lemmikkien tuominen maahan Seyðisfjörðurin sataman kautta mahdollistuisi...

Tämän haaveen herätti Islannin päätös hakea EU-jäsenyyttä.

Mukavaa Islannin reissua!

Virpi on lähdössä Islantiin! Ihan just kohta! Nostin tuolta kommenteista pätkän tähän framille. Tieto kun voi hyödyttää muitakin Islannin matkaa suunnittelevia. Kiitos, Virpi, ja kaikinpuolin antoisaa reissua!!

Halvimman majoituksen Reykjavikissa löysin majatalo Gallery Centralista, 11000 kruunua/yö kolmen hengen perhehuone (http://www.reykjavikcentral.com/index.html), ja Heimaeylta lunnimajatalosta, 9000 kruunua/yö kolmen hengen huone (http://tourist.eyjar.is/?page=guesthouse&lang=en).

Halvin pikkuauto löytyi Geysir Car Rentalilta, 180 e/4 päivää (+lisämaksuja tuomisesta, hakemisista ja lisävakuutuksista).

Omat päivitykset on jääneet, koska kuvittelin jotenkin ottavani haltuun tän talouskuvion ja pätevänä kommentoivani kaikkea mitä Islannissa tapahtuu. Hah... :-)

Kuusi

Mummonkammarin Amalia haastoi meidät kertomaan kuusi asiaa. Me haastetaan Maahisentien Anukatri samaan puuhaan. Tässä meidän kuutonen:

1. Akureyri on meidän lempikaupunki Islannissa.

2. Olemme molemmat omalla panoksellamme kartuttaneet Maaritin kukkaroa 80-luvulla, kun hän päivähoiti Satua viikon. Satanen satsattiin tulevaisuuteen: Maarit osti sillä Vakoojan käsikirjan (99 mk Rinteen kirjakaupasta).

3. Olemme molemmmat opiskelleet ranskaa, portugalia, venäjää, islantia ja saksaa emmekä osaa mitään näistä kielistä.

4. Tykkäämme intialaisesta ruuasta.

5. Ollaan synnytty kesäkuissa.

6. Asumme molemmat Alppilassa, vaikka kotioviemme välillä on 610 kilometriä.