Olen jäänyt lukujumiin. Kirjan jättäminen kesken tuntuu kamalan vaikealta, varsinkin kun luin sivistääkseni itseäni Islanti-tietoudessa. Olen lukenut Hallgrímur Helgasonin romskua 101 Reykjavik vuodelta 1996 (Otava 2000), muttei lukemisesta oikein tule mitään.
Päähenkilö on mies. Seksi ja seksuaalisuus on ylikorostunutta ja tylsää. Luulen, että kirja pitäisi lukea loppuun asti. On selvää, että päähenkilöä, jonka suhtautuminen naisiin on esineellistävää, ihannoida. Minua kuitenkin ärsyttää kamalasti kirjallisuus, jossa miehet kirjoittavat kuolaavista tossukkamiehistä.
En ole voinut aloittaa uutta kirjaa ennen kuin virallisesti luovutan tämän kanssa. Ehkä se on tehtävä tänään. Aion antaa kuitenkin Helgasonille uuden mahdollisuuden, sillä luen ehkä seuraavaksi hänen uusimpansa Islannin kirjailijan, joka minulla on hyllyssäni. Se kuulostaa kiinnostavammalta.
Olen sivistänyt itseäni myös musiikillisesti. Aluksi tuntui siltä, ettei Sigur Rós ole minua varten. Latasin kuitenkin yhtyeen nettisivuilta kuunneltavaa MP3-soittimeen ja jäin koukkuun. Nyt olen hankkinut jo kaksi levyä, ja kolmas on tulossa postissa.
Käytännön järjestelyt ovat kai jo kunnossa, kun meillä on lentoliput, majapaikat ja auto. Olen koko alkuvuoden ajan täydentänyt vaatekaappiani matkaa ajatellen. Pitäisi olla sellaisia vaatteita, jotka ovat mahdollisimman monikäyttöisiä ja joita on helppo pestä. Toisaalta sitä haluaisi Reykjavikissa näyttää ihan kivaltakin. Ja ehkä muutenkin. (Outoa, vai mitä?)
Jossain vaiheessa ajattelin koota erilliseen tiedostoon matkareitin yöpymisineen ja kirjata suunnitelmaan, mitä palveluita missäkin retkeilymajassa on. Toki retkeilymajojen yhteystiedot ovat myös keskeisiä. Toisaalta täytyy tulostaa myös varausvahvistukset, jos jotain sattuu.
Ajatella, kahden kuukauden päästä olemme jo siellä.
70-luvulla syntyneiden siskosten Islanti-huumaa jo vuodesta 2005
