Laavaunelmia

Islannin ihme

2011-11-25T11:57:00.002+02:00

Matti Ylösen kiinnostava artikkeli kertoo, että Islannin talous lähti nousuun, vaikka maassa toimittiin vastoin talousoppineiden neuvoja. "Vahvasti elvyttävä talouspolitiikka oli oikea ratkaisu, samoin kuin pääomaliikkeiden vahva kontrolli", Ylönen kirjoittaa.

Pikainen tv-vinkki pianisteista kiinnostuneille

2011-08-31T17:28:00.000+03:00

FST5 tänään klo 21.55: Islantilainen tähtipianisti

Víkingur Heidar Ólafsson on nuoresta iästään huolimatta hankkinut jo laajalti mainetta taitavana klassisen musiikin konserttipianistina. Mitä 21-vuotias Víkingur ajattelee tulevaisuudestaan?

Toivottavasti ohjelma nähdään myöhemmin myös Areenalla.

2011-08-27T13:30:00.006+03:00

Blogiin tulee helposti hiljaisuutta, kun vaatii itseltään liikoja. Lykkään lukemistani kirjoista kirjoittamista, koska ajattelen, että kirjoitan sitten, kun on intoa paneutua enemmän. Nyt päätän vaatia vähemmän: voihan lyhytkin kirjaesittely ohjata lukijaa kiinnostavan teoksen äärelle. Sjónin Skugga-Baldur ja Mikael Tórfasonin Maailman tyhmin isä edustavat minulle islantilaisen nykyromaanin ääripäitä.

Sjón tunnetaan kenties parhaiten Björkille tekemistään sanoituksista. Esimerkiksi The Bachelorette on hieno naiiviudessaan ja surrealistisuudessaan, ja moni tuntee Dancer in the Dark -elokuvan laulut. Runollinen romaani Skugga-Baldur on enemmän kuin osasin odottaa, vaikka teos on palkittu Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla. Sjón maalaa lukijalleen kauniin unenomaisen maiseman, jossa on hyvä hengähtää. Islannin maisema on elävä, ja yhtä elävänä näyttäytyy teoksessa myös kuolema.

Jostain syystä Mikael Tórfasonin Maailman tyhmin kuulostaa minusta nuortenkirjalta. Ei se ole. Romaani kertoo (taas yhdestä) tossukkamiehestä, jonka elämä on kurjaa ja jota lukija kenties haluaisi hieman neuvoa elämässä. Mieleen tuli Hallgrimur Helgasonin 101 Reykjavik, joka jäi minulta joskus kesken. Maailman tyhmin isä kuitenkin kiihtyy kiehtovasti, ja lopulta lukukokemus on mainio.

Jäätikkötulva Mýrdalsjökullilla

2011-07-09T15:51:00.000+03:00

Islannin tulivuoririntamalla ei ole viimeisen puolentoista vuoden aikana ollut tylsää. Kaikki alkoi Fimmvörðuhálsin upeasta laavapurkauksesta maaliskuussa 2010. Kaunis purkaus sai jatkoa samasta magmalähteestä ammentavsta Eyjafjallajökullista, joka kyykytti kuukauden ajan Euroopan lentoliikennettä. Keväällä nähtiin lyhyt - mutta sitäkin räjähtävämpi - tuhkaesitys, kun Grímsvötn jälleen kerran purkautui. Tällä viikolla media intoutui Helkan purkausmahdollisuuksista liikaakin ja sitten yhtäkkiä - Mýrdalsjökullilla akaa tapahtua. Mýrdalsjökull on jäätikkö, jonka alla pahamaineinen Katla uinuu - vai uinuuko?

Katlasta itään on vuorokauden aikana ollut jonkin verran maanjäristyksiä, harmonisessa värinässä on havaittu muutoksia ja jäätiköltä on virrannut sulavesia, jäälohkareita ja kivenmurikoita, jotka ovat matkalla rikkoneet myös ykköstietä. Alueita on tulvan takia evakuoitu. Viranomaiset eivät vielä osaa sanoa liittyvätkö ilmiöt jäätikkötulvaan vai pieneen tulivuorenpurkaukseen. Pinnalta katsottuna merkkejä purkauksesta ei ole havaittu.

Voin joutua syömään sanani, mutta veikkaan, ettei tässä vielä ole mistään Katlan purkauksesta kyse. Pidän kiinni taannoisesta arvauksestani, että Hekla olisi seuraava.

Lähteet:
RÚV: Hættuástand á Mýrdalsjökli
RÚV: Possible eruption in Katla
RÚV: Minnkandi skjálftavirkni og hlaup
RÚV: Óvissa um hlaup eða lítið eldgos

Joko on Heklan vuoro?

2011-07-06T19:33:00.001+03:00

Heklan purkautumista on odotettu jo jonkin aikaa. Viime vuosikymmeninä se on aktivoitunut noin kymmenen vuoden välein, ja vuoden 2000 purkauksesta onkin kulunut sopivasti. Islantilaisen geofysiikan professori Páll Einarssonin kommentti Heklan purkausvalmiudesta ei ole varsinaisesti tämän päivän uutinen: Hekla on ollut purkausvalmis jo pidempään. Viimepäivien GPS-mittaukset ovat kuitenkin kertoneet uusista, epätavallisesta liikkeestä maankuoressa Heklan seuduilla. Tämä on herättänyt spekulaatiot tulivuoren purkautumisesta lähiaikoina.

Jos Hekla nyt sitten purkautuisi, tapahtuma olisi historiallinen, koska tulivuoren aktivoituminen olisi havaittu paremmin kuin koskaan aiemmin. Heklan repeämisiä on ollut pahamaineisen vaikea ennustaa. Edellisellä kerralla tutkijat olivat innoissaan, kun kykenivät puolta tuntia ennen h-hetkeä havaitsemaan mittauslaitteistaan, että Hekla oli herännyt.

Tekniikka on vuodesta 2000 kehittynyt. Nähtäväksi jää tuottavatko uudet laitteet tietoa, jolla saamme Heklan aikeista nopeammin vihiä. Koska kokemusta Heklalle asennetusta systeemistä on vain vähän, ei havaituista muutoksista voida nykyisellään vetää suoria johtopäätöksiä tulevasta tulivuorenpurkauksesta. Islannin yleisradio kertoo ettei purkausta ole syytä pelätä. Tarkoittaako tämä sitten sitä, ettei purkaus ole odotettavissa vai sitä, ettei ole syytä paniikkiin, jos sellainen nyt sattuisi alkamaan - mene ja tiedä.

Turistille Hekla on purkausmielessä kahdella tavalla kiintoisa. Sen yli lentäessä voi toivoa, ettei usein yllättäen ja rajusti alkava purkaus osu juuri omalle kohdalle ;-) . Ja mikä merkittävämpää, Hekla saattaisi tuottaa esteetikkoystävällisen laavapurkauksen, jonka muistot päihittäisivät mennen tullen tuhkansameat Grímsvötn-kokemukset - jotka toki nekin olisin kritiikittömänä Islanti-höynänä mielelläni vastaan ottanut.

Lähteet:
Heidi Soosalun luento islantilaisista tulivuorista Nifinissä 3.11.2010.

Eruptions Blog: Signs of unrest at Iceland's Hekla - but what do the signs mean?
YLE: Tulivuori Hekla valmiina purkautumaan Islannissa
RÚV: Óvenjulegar hreyfingar í Heklu
RÚV: Ekki þarf að óttast gos í Heklu

Purkaus hiipuu

2011-05-24T19:07:00.003+03:00

Tutkijat Islannissa kertovat Grímsvötnin uusimman purkauksen olevan käytännöllisesti katsoen ohi.

Lauantai-iltana alkanut vulkaaninen aktiivisuus synnytti nopeasti parinkymmenen kilometrin korkuisen tuhka- ja höyrypatsaan, joka on kuitenkin päivä päivältä kutistunut: purkauksen voima ja siihen liittyvät tuhkamäärät ovat vähentyneet.

Grímsvötn on ilmaisussaan lyhyt ja ytimekäs. Ensimmäisen vuorokauden aikana se syöksi uumenistaan enemmän tuhkaa kuin Eyjafjallajökull koko purkauksensa aikana. Salamoita mitattiin sunnuntaina enemmän kuin koskaan islantilaisessa tulivuorenpurkauksessa. Grímsvötn pesi edeltäjänsä siinäkin 6-0 - vai pitäisikö sanoa 2198-22 (tunnissa). Aika iso marginaali.

Katlamaiseksi kuvailtu luonnonilmiö laantui nopeasti heklamaisen pieneksi, eikä tuhkasade yllä enää tulivuoren lähiympäristöä kauemmaksi.

Minä veikkaan että seuraava aktivoituva islantilainen on Hekla.

Lähde:
RÚV: Eins og dæmigert Kötlugos
RÚV: Aldrei eins margar eldingar í gosi
Inspired by Iceland: Eruption Report

Tuhkana tuuleen

2011-05-23T19:00:00.000+03:00

Grímsvötnistä on tullut tuhkainen tarina. Se on sekä odotettua että odottamatonta. Odotettua siksi, että jäätikönalainen tulivuori purkautuu rajusti magman joutuessa kontaktiin veden kanssa, ja räjähdyksessä lentää väkisinkin tuhkaa. Odottamatonta siksi, että purkaus on yllättävän voimakas: höyry- ja tuhkapatsas on korkeampi ja tuhkapitoisempi kuin Eyjafjallajökullin viimevuotinen pösähdys, vaikka pahin on ainakin tältä erää jo ohi.

Tarina tuhkasta on vanha tuttu: päivä on muuttunut yöksi. Laitumet, eläimet, tiet, autot ja talot ovat peittyneet pöllyävään tuhkaan. Ihmisten on vaikea hengittää, eläimet kärsivät, rannikon kaloja on kuollut. Tulivuoren purkautuessa maapallo näyttää voimansa, johon - usein omahyväisyyteen sortuvan - ihmisen on vain alistuttava. Siksi luonnonkatastrofit kiehtovat, siksi Islanti on niin lumovoimainen. Mutta purkauksen arki on harmaa ja karu.

Tilannetta pahentaa Etelä-Islannissa puhaltava myrskytuuli, joka paiskoo hiekkaa ja tuhkaa välillä autojen ikkunoita rikkovalla voimalla.

Asiantunteva ja monipuolinen Islanti-blogi, ruotsinkielinen Islandsbloggen, on raportoinut kuvien ja videonpätkien kera tuhkatilanteesta eripuolilla eteläistä ykköstietä.

Lähteet:

Iceland Review: Not Just Eruption: Crazy Storm in Southeast Iceland
Sigrún Davíðsdóttir's Icelog: The whimsical volcano
RÚV: Fiskur drapst hjá Klaustursbleikju

Kaunista katseltavaa

2011-05-22T19:02:00.000+03:00

Grímsvötn purkautuu usein, mutta sen purkaukset ovat yleensä lyhytkestoisia. Tämäkin raivonpuuska on jo hieman tasaantunut.

Örvar Atli Þorgeirssonin upeat kuvat (1,2,3) ovat saaneet jatkoa Grímsvötnin salamoista.

Katso myös satelliittikuvat purkauksesta.

Lähteitä Grímsvötnin purkauksen seuraamiseen

2011-05-22T12:06:00.002+03:00

Mílan webbikamerat alkavat toivottavasti taas pian näkyä:
Grímsvötn
Grímsvötn 2
Hvannadalshnjúkur

Onko joku muuten seuraillut Jökulsárlónin näkymää viimeaikoina? Tuhkapeite jäävuorilla taitaa olla tämän purkauksen seurausta. Näyttää tuoreelta. Mitä arvelette?

Tielaitoksen kameroista voi käydä vakoilemassa tuhkatilannetta Suðurlandin ja Suðausturlandin alueilla.

Eruptions-blogi
Blogiin tuntuu löytyvän viimeisin tieto Grímsvötninkin purkauksesta maantieteen apulaisprofessori Erik Klemetin (Denison University) asiantuntevasti kommentoimana ja täydentämänä. Blogi on englanninkielinen.

Islannin ilmatieteenlaitoksen sivuilta löytyvät
Maanjäristykset Vatnajökullin alueella
Värinägraafit Grimsfjallin mittauspisteessä

Volcanic Ash Advisoryn sivuille päivittyvät ajantasaiset tuhkakartat. Lontoossa sijaitseva Volcanic Ash Advisory seuraa tuhkatilannetta ja tekee ennusteita, joiden perusteella lentokieltoalueista päätetään.

Odotettua suurempi purkaus

2011-05-22T10:47:00.005+03:00

Evakuoinnin mestarit kertaavat toimintaohjeita (islanniksi, pdf) tuhkasateen varalle ja kehottavat kansalaisia hakemaan alueella oleskelevat eläimensä talojen lähistölle, jotta voidaan varmistaa, että ne saavat puhdasta vettä juodakseen. Viranomaiset toimivat yhdessä geologien kanssa päättäessään ohjeistuksista.

Tulivuoren ympärille standarditoimenpiteenä asetettu noin 200 kilometrin lentokieltoalue aiheuttaa käsittääkseni mutkan myös Suomeen suuntaavalla lentoreitillä. Kevään 2010 kaltaista tuhkakaaosta ei Eurooppaan ole kuitenkaan välttämättä luvassa. Grímsvötnin tuhka on yleensä karkeampaa kuin edeltäjänsä Eyjafjallajökullin ja niinpä se sataa maahan lähempänä purkausaukkoa.

Silminnäkijät ovat kuvanneet tulivuoren länsipuolella satanutta tuhkaa hiekkamaisen karkeaksi. Tämä lienee hyvä uutinen Euroopan lentoyhtiöille. Vastikäänhän valmistui selvitys, jonka mukaan viime vuonna asetetut laajat lentokiellot eivät olleet liiallisia, eikä uusista käytännöistä tuhkapilvien varalta ole käsittääkseni päätetty. Toivotaan kuitenkin myös, etteivät islantilaiset laidunalueet kärsisi tuhkasta kovin paljon.

Uusi purkaus on suurempi kuin odotettiin. Alueella lentänyt geofyysikko Björn Oddsson kertoo sen muistuttavan enemmän Eyjafjallajökullin purkausta kuin edellistä Grímsvötnin purkausta vuodelta 2004. Parikymmentä kilometriä korkea pilvipatsas näkyy Keflavíkiin asti ja on korkein sitten Heklan 1947 purkauksen.

Edit: Keflavíkin lentokenttä on juuri ilmoitettu suljettavaksi kansainvälisiltä lennoilta. Uutisia tulivuoritilanteesta voi seurata vaikkapa RÚV:n Grímsvötn-sivulta.

Lähteet:
RÚV: Hvað á að gera í öskufalli
RÚV: Bændur passi upp á skepnur sínar
RÚV: Hæsti gosmökkur frá Heklugosi 1947
HS: Islannin aktiivisin tulivuori purkautumassa
RÚV: Öskufallið færist í vestur

Ei savua ilman tulivuorenpurkausta!

2011-05-21T23:23:00.003+03:00

...ainakaan jos savu nousee Vatnajökullin alla porisevan Grímsvötnin ylle. :-)

Grímsvötn muistutti aktiivisuudestaan jo syksyllä, jolloin opimme, ettei jäätikkötulva vaadi tulivuodenpurkausta seurakseen. Kasvava höyry- ja tuhkapilvi Grímsvötnin yllä kuitenkin merkitsee uuden purkauksen alkua. Viranomaiset ovat vahvistaneet sen minkä kuvatkin kertovat: Grímsvötnistä tuli kuin tulikin Eyjafjallajökullin seuraaja.

Päivittyvät graafit löytyvät Islannin ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

Reykjavíkin kohokohdat

2011-05-09T22:09:00.004+03:00

Lisään kuvia myöhemmin

1. Fotografi-valokuvaliike

Ari Sigvaldasonin ihastuttava liike tarjoaa valokuvia ja muotia. Arin kuvissa vilahtelevat Reykjavíkin ikkunat ja elämä niiden takana. Kuvia voi ostaa, mutta pelkästään niiden katselu on hieno kokemus. Minun oli aivan pakko saada muutama, ehkä keittiön seinälle...

Skólavörðustigur 22

2. Kurlproject Iceland

Islantilaisessa muotisuunnittelussa yhdistyvät usein perinteiset materiaalit ja nykyaikaiset muodot. Suosikkini on ehkä tämä Erna Óðinsdóttirin Kurlproject. Jotain jo ostin, jotain jäi vielä liikkeeseenkin.

Laugavegur ?

3. Ravintola Fjalakötturinn

On vaikea uskoa, että tätä ruokakokemusta Islanti voi ylittää. Valitsin Fish Fantasy -menun, joka sisältää alku- ja pääruuan tuoretta kalaa. Pienen sillimaistiaisen jälkeen sain herkullisen keiton, jossa oli katkarapuja ja kalaa. Pääruokana oli lohta ja merikrottia, parsaa ja vihanneksia. Maukkaan aterian kruunasi paikan erikoisuus Suklaata kuudella eri tavalla: jäätelöä, vanukasta, moussea, kakkua pienissä lasipurkeissa.

Aðalstræti 16

4. Café Stofan

Kahvihetki kuin mummolan olohuoneessa. Vanhat sohvat tuovat tunnelmaa; isoista ikkunoista voi seurata kaupungin menoa - ja toki tulla seuratuksi.

Aðalstræti 7

5. Kjötborg-kulmakauppa

Pieni puoti on joillekin tuttu Helga Rakel Rafnsdóttirin ja Hulda Rós Guðnadóttirin dokumenttielokuvasta, joka on nähty myös meillä Suomessa. Minulle kulmakauppa on merkityksellinen paikkana, jossa kävin ensimmäisen kokonaisen keskusteluni islanninniksi. Ostin Lakkris Draumurin - maailman parhaan yhdistelmän suklaata ja lakritsia.

Ásvallagata 19

Aftur heim

2011-05-08T01:36:00.003+03:00

Olen romantikko ja annan tänään itselleni oikeuden kutsua Islantia kodiksi.

Edellisestä matkasta on miltei kolme vuotta, ja nyt tulin Islantiin koulututtautumaan. Koulutusviikon yhteydessä onnistuin nipistämään itselleni muutaman ihkaoman päivän värien ja tuulten saarella. Kurssi pidetään Borgarnesissa, ja vapaapäivinä panostan Reykjavíkiin.

Edellisillä matkoilla olemme noudattaneet samaa kaavaa: ensin ympäri saaren kymmenisen päivää ja sitten kolme yötä pääkaupungissa. Molemmilla kerroilla kokemus on ollut samanlainen, ja pääkaupungin syke on ollut vähän liikaa tilan ja rauhan jälkeen. Koska tällä matkalla kaikki on toisin, koen myös kaupungin eri tavalla.

Kaipaan kyllä laavakenttien tilaa ja vapautta, mutta koska takana on julmetun kiireneinen viikko, kuukausi ja lukuvuosi, tuntuu jo Reykjavík ihastuttavan hitaalta ja rauhoittavalta. Istun kahviloissa, ravintoiloissa sekä puistonpenkeillä ja luen. Autot matelevat kapeilla kaduilla, kiireen tuntu on poissa.

Välillä jopa mietin, voiko lempikaupunkini Akureyri todella olla ihanampi kuin tämä.

Rahaa, politiikkaa, mediaa

2011-04-25T13:08:00.008+03:00

Ihanan islanninopettajani Áslaugin ystävät Þóra Arnórsdóttir ja Svavar Halldórsson vierailivat viime keskiviikkona 20.4. Nifinissä. Luulen, että moni meistä islanninopiskelijoista olisi innostunut pelkästään siitä, että paikalla on islantilaisia, mutta nämä vieraat ovat lisäksi islantilaisen mediamaailman asiantuntijoita. Molemmat työskentelevät Islannin yleisradiossa RÚV:ssa, ja Þóra on valittu Islannissa vuoden tv-persoonaksi ainakin vuosina 2010 ja 2011.

Illan aiheena oli islantilainen mediatodellisuus. Emme niinkään puhuneet suomalaisille tutuista elokuvista tai sarjoista - pikemminkin median ja talousmaailman tiiviistä yhteistyöstä. Romahduksesta puhumiselta ei voinut välttyä.

Islannissa on kaksi merkittävää mediayhtiötä: yleisradio (Ríkisútvarpið) RÚV ja 365, johon Svavar ja Þóra viittasivat televisiopuolen mukaan nimellä Channel 2 (Stöð 2). RÚV:lla oli 80-luvulle saakka tv-monopoli, ja se keskittyy yhä televisioon ja radioon. Kakkonen taas oli ensimmäinen yksityinen tv-kanava. Sen taustalla vaikuttava mediayhtiö 365 omistaa myös mm. sanomalehti Fréttablaðiðin, nettilehti visir.is:n ja radiokanava Bylgjanin, jota minäkin toisinaan kuuntelen. Mediayhtiöllä on vahvat suhteet talousmaailmaan, sillä sen omistajat häärivät myös nurinmenneessä Glitnirissä. Vaikka pankki kaatui, mediatalo jäi. Svavar ja Þóra kertoivat, että jokainen ulkomaalainen toimittaja kysyy, miten tämä on mahdollista.

Glitnir ei ole ainoa pankki, jolla on ollut vahvat yhteydet mediaan. Kaupthing-väki vaikutti Viðskiptablaðiðissa, jolla on nyt uudet omistajat. Morgunblaðiðin taustalla oli Landsbanki, ja pankkiväen kaverit pyörittävät lehteä edelleen. Vuonna 2009 lehden päätoimittajaksi nimitettiin on Davíð Oddsson, entinen ulkoministeri ja keskuspankin johtaja.

Median riippuvuus taloudesta, kun lehtien ja pankkien takana häärivät samat ihmiset, vaikutti myös talousromahdukseen, Þóra ja Svavar uskovat. Oli ongelmallista, että taloudesta ei kirjoitettu negatiivisia juttuja. Ulkomaisissa medioissa, myös meillä Suomessa ja hitusen tässä blogissakin, pohdittiin Islannin talouden ylikuumenemista, mutta tuulisella saarella varoitukset leimattiin nopeasti kateudeksi. Ulkomainen media varoituksineen oli samankaltainen ilonpilaaja kuin Paavo Väyrynen Suomessa 1980-luvulla. Jos jotain kritiikkiä joskus oli, siitä ei seurannut mitään: muut toimittajat eivät tarttuneet juttuun.

Riippumattomuuden kannalta on kiinnostavaa sekin, että myös puolueilla on vahvoja yhteyksiä kaatuneisiin pankkeihin. Kertoessaan politiikan ja rahan yhteyksistä Svavar piirteli niin valtavan määrän nuolia eri suuntiin, etten enää pysynyt perässä: olennaista on, että kaksi kolmasosaa kansanedustajista ennen viime vaaleja oli saanut taloudellista tukea pankkimaailmasta. Korruptiota ei tietenkään voi osoittaa, mutta...

Mihin sitten voi luottaa? Punavihreiden ja "parhaan puolueen" nousu kertoo ehkä islantilaisten pettymyksen lisäksi halusta tukea rahaväestä riippumatonta politiikkaa. Auktoriteeteista piittaamaton lehti The Reykjavik Grapevine porskuttaa eteenpäin, vaikka sen mahdollisuuksiin ei aluksi uskottu. Ja ainahan on valtio-omisteinen RÚV, jota ei kontrolloida takavuosien tapaan poliittisesti ja jolla ei ole minkäänlaisia pankkiyhteyksiä. Ja jonka välityksellä minä katson euroviisut 2011!

Islantilaista mediaväkeä Suomeen

2011-04-18T22:15:00.003+03:00

Keskiviikkona 20.4. Þóra Arnórsdóttir ja Svavar Halldórsson saapuvat Islannin yleisradiosta (RÚV) kertomaan islantilaisesta mediasta. Tule kuuntelemaan luentoa ja esittämään kysymyksiä Nifiniin klo 16.15-17.45!

Lupaan raportoida. Tulossa on muutakin mukavaa, kuten koulutusmatka Islantiin toukokuussa.

Sjónni Brink’s Friends edustaa Islantia kevään Euroviisuissa

2011-02-13T14:02:00.000+02:00

Kaikki esiintyjät petrasivat semifinaaleista ja latasivat eilen nähtyyn finaalilähetykseen ekstra-annoksen tsemppiä ja läsnäoloa. Islantilaiset valitsivat edustajakseen tuulahduksen menneestä maailmasta: Sjónni Brinkin kappaleen Aftur Heim. Valinta ei varsinaisesti yllätä, vaikka olinkin mielessäni valmistautunut kertomaan Jóhannan voitosta.

Tämän tyyppiset viisut eivät yleensä ole kansainvälisessä kisassa menestyneet, mutta sympaattinen esiintyminen saattaa miellyttää muitakin kuin islantilaisia. Ainakaan näin ammattitaitoista poppoota ei tarvitse Düsseldorfin lavalla hävetä.

Söngvakeppni Sjónvarpsins, Islantilaisten euroviisukarsinta, on edelleen katseltavissa eurovision.tv:ssä. Ehdokkaiden lisäksi ohjelmassa esiintyy mm. Hera Björk. Ne jotka ymmärtävät islantia, saanevat enemmän irti Islantia menneinä vuosina edustaneiden laulajien haastatteluista.

Tänään: Söngvakeppni Sjónvarpsins 2011

2011-02-12T14:20:00.007+02:00

Ne jotka jaksavat valvoa, voivat tänä iltana jännittää Islannin Euroviisukarsintojen finaalia. Söngvakeppni Sjónvarpsins lähetetään suorana kello 22.15 (Suomen aikaa) eurovision.tv:ssä. Kisaavat kappaleet löytyvät myös YouTubesta.

Keväistä edustusmatkaa Islannista Düsseldorfiin havittelee seitsemän yrittäjää. Niin ikään tänään nähtävään Suomen finaaliin verrattuna, Islannin finaali on osaamistasoltaan tasaisempi. Myötähäpeää ei tarvitse tuntea, mutta musiikillisesti ei islantilaisilla ole yhtä paljon vaihtoehtoja kuin meillä. Lauluista kolme on balladeja, eikä muitakaan varsinaisesti pirtsakaksi poppikseksi voi haukkua.

Kaikki laulut esitetään islanniksi. Syynä ei ole mikään äkillinen oman kielen buumi vaan kilpailun säännöt. Toivottavasti voittaja esiintyy Saksassakin islannin kielellä.

Haraldur Reynisson: Ef ég hefði vængi

Hyvä piisi syntyy tunnistettavuuden ja yllätyksellisyyden onnistuneesta liitosta. On varmasti subjektiivista kuinka paljon koukkua kappaleeseen kaipaa. Minulle Halli jää vähän latteaksi, vaikka unelma siivistä on pienellä tavalla kaunis laulu. Kitarassa on jotakin toiveikasta ja skandinaavista.

Erna Hrönn Ólafsdóttir: Ástin Mín Eina

Jostakin syystä toisella kuulemalla (takaperoisessa järjestyksessä) olen Erna Hrönnistä ihan toista mieltä kuin aluksi. Tämähän on kelpo! Laulaja on läsnä ja laulaa taitavasti ja eloisasti. Piisissä on tuttuutta - jopa vivahdus entisaikojen viisuista - mutta myös sykähdyttäviä pieniä yllätyksiä melodiassa ja soinnutuksessa. Viulussa on kiva saundi. Tykkään myös ajoittain havaittavasta rytmin pidättelystä.

Jóhanna Guðrún Jónsdóttir: Nótt

Jóhannan ääni ja laulutapa sopivat hyvin englannin kieleen, ja onkin ensin vaikeaa kuunnella hänen lauluaan islanniksi. Jäykästä ja opetellusta esiintymisestä huolimatta, pidän Jóhannasta. Hänen laulunsa täyttää kappaleen sopukat. En enää osaa sanoa onko Nótt hyvä vai kuitenkin liian tylsä kappale. Se kuulostaa mallikkaasti rakennetulta balladilta, jonka Jóhannan tulkinta mainiosti viimeistelee. Odotan mielenkiinnolla omimman ilmaisun sekä itsevarmuuden löytymistä iän myötä, sillä Jóhanna on ehdotonta tähtiainesta.

Magni Ásgeirsson: Ég Trúi á Betra Líf

Vaikka alun sointukulut sytyttävät ja kappaleessa on dynamiikkaa, jotain jää puuttumaan. Ehkä Magni voisi vielä vähän puristaa karismaa ja voimaa esitykseen. Kertosäe jää vähän jalkoihin. Kappale kasvaa, mutta sfäärit jäävät tavoittamatta. Tauko piisin loppupuolella kannattaisi pohjustaa huolellisemmin ja päättää tujummin.

Jógvan Hansen: Ég lofa

Jógvanin viisu kuulostaa minun korvaani sakin perinteisimmältä islantilaisyrittäjältä. Siinä on menneiden vuosikymmenten teknodiskosävyjä - tällä kertaa rauhalliseen pakettiin sidottuna. Pidän eteenpäin pyörivästä taustasta. Kaipaisin kappaleeseen kuitenkin kunnolla erottuvan C-osan; nosteen lisäksi pysähdyksen hetken. Melodia jää vähän tylsäksi.

Sigurjón's Friends: Aftur Heim

Vasta 36-vuotias Sigurjón Brink kuoli yllättäen tammikuussa jättäen bändinsä karsimaan Euroviisuihin ilman johtotähteään. Kilpailijoistaan positiivisesti erottuvassa piisissä on rento ja lämmin reissutunnelma, ja laulu kertookin kotiinpaluusta. Tykkään vanhan ajan soitinsävyistä, mutta lisäisin harmonian kaveriksi vielä hitusen ryhtiä ja rakennetta. Ainekset taitavat olla jo piisissä, mutta ulottuvuudet pitäisi artikuloida paremmin esiin. Lopussa tempoa/intoa voisi lisätä ponnekkaamminkin.

Matthías Matthíasson & Erla Björg Káradóttir: Eldgos

Eyjafjallajökullin purkauksesta kertova Eldgos alkaa lupaavasti. Ensisekunnit tuovat mieleen Amélie-elokuvan iki-ihanan soundtrackin. Pian kappale hyppää kuitenkin ihan toiseen junaan. En pidä alun intervallikuviosta (ˈɛɪjaˌfjatlaˌjœkʏtl), enkä kappaleessa toistuvista kerrosrakenteista. Piisi kuulostaa korvaani liian kovalta ja kulmikkaalta hevihumpalta. Oopperalaulaja on aivan järkyttävä. Laulumelodioiden sävellajit eivät ainakaan tässä esityksessä kohtaa. Minä haluan oopperani oopperana (mielellään 1800-luvun italialaisena) ja kevyen musiikin sitten erikseen. Kieltämättä efektistä tulee jonkinlainen luonnonvoima tai demoni mieleen, mutta toimiva se ei silti ole. Plussaa persoonallisesta yrittämisestä. Piisi jää mieleen.

Tässä vielä kooste ehdokkaista. Voi olla että Erna Hrönn on suosikkini...

TV-visiitille Islantiin

2011-02-05T17:06:00.001+02:00

Pikavinkki tv:n katsojille täällä Suomessa. Noin tunnin päästä TV1:ssä alkavassa Jaakko ja maailmanvalloittajat-sarjan jaksossa vieraillaan Islannissa. Emäntänä toimii Islannin matkaoppaankin kirjoittanut Satu Rämö. Satu vie ohjelman juontajan, Jaakko Selinin, vaellukselle. Kauniita maisemia on siis luvassa.

Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa viikon ajan, ensi viikon lauantai-iltaan saakka. Valitettavasti se ei näy ulkomailla.

Laavaunelmia rakastaa FST5:tä

2011-01-23T11:58:00.005+02:00

Talven mittaan suomalaiset on tutustutettu islantilaiskomediaan Yövuorossa (Næturvaktin), ja ensi tiistaina siirrytään päivävuoroon. Sarjan kieroutunut bensa-asemahuumori sopii suomalaisille: molempia pimeyden keskellä vaeltavia kansoja naurattaa samanlainen arkisen musta komiikka. Nykyisin naurua saattaa lisätä tieto siitä, että päähenkilöä - diktaattorinottein huoltoaseman yötä hallitsevaa vanhaa kommunistia Georgia - näyttelee Jón Gnarr. Siis Reykjavíkin nykyinen pormestari.

Tänään FST5 vie katsojansa toisenlaisiin tunnelmiin. Arnaldur Indriðasonin menestysromaaniin Räme (Myrín) perustuva dekkarielokuva kuvaa synkkää ja karua Islantia. Teoksen on ohjannut Baltasar Kormákur, jonka moni muistaa elokuvasta 101 Reykjavík (tai sitten Maaritin esittelemästä elokuvasta Meri). Odotan persoonallista kerrontaa ja kauniita maisemia.

Mikään muu kanava ei tarjoa meille samanlaisia herkkuja kuin FST5; ilman pohjoismaisia sarjoja ja elokuvia televisiotarjonta olisi ohuempaa. Angloamerikkalainen kulttuuri tuottaa suomalaiselle tv-katsojalle paljon hyvää viihdettä mutta vielä enemmän höttöä. Kotimainen tuotanto synnyttää joskus helmiä, mutta pitää meidän saada muutakin. Esimerkiksi Islannissa ja Norjassa tehdään persoonallisia elokuvia, jotka eivät kaupallisia kanavia kiinnosta.

Harmittaa, että viime aikojen ns. pakkoruotsikeskusteluun on vedetty mukaan myös FST5. On esitetty argumenttejä, että Yleisradio panostaisi liikaa pieneen ruotsinkieliseen yleisöön. Höpö höpö. On iso joukko meitä suomenkielisiä katsojia, joiden mielestä FST5 on paras suomalainen tv-kanava. Laavaunelmia rakastaa FST5:tä

Hafið - Islanti elää merestä

2010-12-06T15:55:00.002+02:00

Hafið - Meri - sai näytelmäensi-iltansa Islannin kansallisteatterin suurella näyttämöllä jo vuonna 1992. Elokuvaversio tehtiin kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2002, ja yhä edelleen tarina resonoi ajassa.

Hafið sijoittuu 1990-luvun alkuun, jolloin Islanti salli kalastuskiintiöiden myynnin ja vuokraamisen. Aikoinaan valtiolta ilmaiseksi kiintiönsä saaneet kalastajat saattoivat nyt halutessaan myydä osuutensa markkinahintaan. Toisille kiintiökauppa tarjosi mahdollisuuden eläköityä ja lopettaa elinkeino, jolle jälkipolvesta ei löytynyt jatkajaa. Toisille kaupasta saatu voitto oli helppoa, ylimääräistä rahaa, ja vanhan elinkeinon hylkääminen mahdollisuus uuteen, modernimpaan elämäntapaan. Ne jotka kiintiöitä ostivat, saattoivat toimintaansa laajentamalla parantaa kilpailukykyään maailmanmarkkinoilla.

Murros ei ollut mitätön. Periaatteessa Islannin merialueet ja niissä uiva kala kuuluvat koko kansalle. Käytännössä niistä kuitenkin hyöytyy enää vähemmistö. Kun Ólafur Haukur Símonarson kirjoitti näytelmänsä, Islannissa oli vielä 1100 yritystä, joilla oli oikeus turskanpyyntiin. Vuonna 2010 yrityksiä on jäljellä 66. Kaikenkaikkiaan kalastuskiintiöiden omistajien määrä on pienentynyt 85 prosentilla. Kalastusyhteiskunnasta on tullut jotakin muuta - mutta mitä? Luulenpa että juuriltaan eksyneet islantilaiset etsivät yhä itseään.

Kalastuskiintiöiden keskittyminen harvoihin käsiin mahdollisti uuden varustamo- ja kalateollisuuseliitin nopean rikastumisen. Osa tästä varallisuudesta toimi katalysaattorina Islannin pankkikuplan synnyssä. Tästä kuinkas-sitten-kävikään-perspektiivistä katsottuna näyttää siltä, että jotakin tärkeää on nopeana velloneessa muutosprosessissa menetetty. Elokuvan patriarkan, eläkeikää lähestyvän Þórðurin kysymys tuntuu nyt erityisen ajankohtaiselta:

Lyhytnäköiset kusipäät! -- Mitä he tekevät romutettuaan laivat ja myytyään kiintiöt? Jeeppejä ei voi syödä.

Baltasar Kormákurin ohjaama Hafið on sariitinen perhedraama sukupolvien välisestä kuilusta ja yhden aikakauden rajusta päättymisestä. Tulevaisuus ei tunnu löytyvän cokista kittaavasta nuorisosta, mutta ei se ole ahneissa ja sekopäisissä aikuisissa tai jääräpäisissä vanhuksissakaan. Þórður luottaa kalastuksen ja näivettyvän kyläyhteisön tulevaisuuden ennemmin kaunan kohteensa ja kilpailijansa, kuin oman jälkikasvunsa, käsiin.

Elokuva on kaunis katsoa ja kuunnella. Sen huumori on salakavalaa ja rakentuu pitkälti pohjoisen kalastajakylän villipohjolamaiselle eksotiikalle ja vahvoihin henkilöhahmoihin. Syrjäisen elämänmenon pitelemättömyys toimii kyllä, mutta juoniteemoja on liikaa. Ne peittävät alleen draaman ydinajatuksen; punainen lanka hukkuu juonenpätkiin. Jotakin olisi pitänyt raskia karsia, jotta suurimmaksi osaksi illallispöydän ympärille rakentuva näytelmä pysyisi kunnolla kasassa myös laajemmassa miljöössä liikkuvassa elokuvassa.

PS. Markkinoinnille pyyhkeitä. Kansainväliseen levitykseen lähteneessä dvd-versiossa Elva Ósk Ólafsdóttir on korvattu ilmeisen romantiikannälkäiseksi arveltua suurta yleisöä kosiskelevalla kuvalla vedessä lilluvista rakastavaisista. Kannen perusteella olisin odottanut kohtalaisen tyhjäpäistä romanttista draamaa. Melkein jäi ansaitustikin Eddoja kahminut elokuva katsomatta.

Lähde:
Iceland Review: Owners of Fishing Quota Fewer by 85 Percent

Dagur íslenskrar tungu

2010-11-16T20:08:00.003+02:00

Tänään on islannin kielen päivä. Sen kunniaksi - Eiríkur Örn Norðdahl: Höpöhöpö Böks.

Islanninkielinen teksti ja käännös englanniksi löytyvät täältä. Teos löytyy myös englanniksi tekstitettynä. Ö-painotteisen runon innoittaja on kanadalainen kokeellinen runoilija Christian Bök. Eiríkur itse taas on islantilainen runoilija, kirjailija ja kääntäjä, jonka erityisalaa ovat avantgardistiset ääni- ja kuvarunot. Runojen muoto näyttää usein leikittelevän kielen erilaisilla ulottuvuuksilla.

Näin Eiríkurin esiintyvän Oulunsalon Varjakassa elokuun lopussa. Englanninkieliset runot eivät toimineet minulle läheskään niin hyvin kuin riemastuttavat, islanninkieliset diktaattorirunot, joita kuunnellessa saattoi heittäytyä äänimaailmaan - sanat kun ryöpsähtelivät tuntemattomina ryppäinä, joiden merkitysten sisään oli turhaa yrittää. Rytmi ja äänteet tuovat oman, naureskelevankin kerroksensa hirmuhallitsijoista kertoviin välähdyksiin.

PS. Tässä vielä hassulla ruotsalaisella aksentilla esietty runo kylmäverisistä opettajista. En ole päässyt kääntämisessä otsikkoa pidemmälle. :-)

Reykjavíkin modernit valot

2010-11-07T20:09:00.006+02:00

Sattumalta tarttui käteeni Kallion kirjastossa Viljo Kajavan runokokoelma Reykjavikin valot vuodelta 1970. En ollut tiennyt teoksen olemassaolosta, mikä johtuu ehkä osin vanhanaikaisesta tyylistä: teos ei ole oikein kestänyt aikaa vaan elää tiukasti modernismin jälkimainingeissa. Runot ovat lyhyitä ja mitattomia. Luonnonkuvaus ja aistihavainnot kytkeytyvät puhujan mielenmaailmaan. Välillä ote on kummallisen arvottava, vaikka lopussa puhutaankin ristiriitojen Islannista.

Kajavan Reykjavíkissa on pimeää ja sateista, mutta synkeydessä voi nähdä kauneutta. Kaupunki on useissa runoissa ikään kuin kesken, ”vielä suolaista vettä valuva vesiväriluonnos”. Kajavan puhuja kysyy: ”Mitä tehdä Reykjavikissa / kun sataa – – ?” Vastaus tulvii rauhaa mutta sisältää ajatuksen kaupungin rikki menemisestä: ”Ei muuta kuin odottaa, / olla hiljaa, / antaa sateen valua lävitseen / ja kaupungin – kuin luonnos – / hajota itseensä.” En aivan saa kiinni ajatuksesta.

Runoissa Islannin luonto on voimakas, eikä ”taivaanlämpö ei koskaan ehdi / tähän maahan, näihin ihmisiin”. Puhuja kokee sekä yhteenkuuluvuutta että irrallisuutta suhteessa luontoon, joka edustaa toisaalta menneisyyttä, toisaalta unimaailmaa. Surrealistisessa runossa rantojen kivet eivät kaipaa puhujan jalkojen töminää tai kätten liikettä. Puhuja ikään kuin hakee yhteyttä luonnon kanssa mutta palaa omaan maailmaansa: ” Polvistun kiville, nousen käsien varassa / käännyn takaisin tajunnan maailmaan.”

Vaikka luontosuhteessa on eri tasoja, pyrkii puhuja usein yhteyteen sen kanssa. Välillä puhuja tuntuu optimistiselta ja puhkuu elinvoimaa: ”Laavakivet, / vyörykäämme yhdessä: / joenuomassa on tilaa, / Gullfossin ryöpyissä / iloisia tähtiä –.” Välillä lähestyminen on turhautunutta: ”Turhaa raapia tätä maata / verestyvin kynsin, / ei pääse lähelle, – – .”

Kokoelman neljännessä osassa puhuja jättää Reykjavikin ”amerikkalaisen levymusiikin saattamana”. Viidennessä ja viimeisessä osassa puhuja tuntuukin katsovan taakseen, osoittaa sanansa islantilaisille ja julistaa: ”Katson suoraan elämäänne – –.” Runoissa vilahtelee coca colaa, amerikanrautoja, ”kymmenittäin tyhjiä votkapulloja” – tämä tuntuu olevan Islannin ruma puoli. Unien maailma on kuitenkin olemassa: ”Mitä kysyitte? Ryyppäävät? / Juovat Coca-colaa, eräät votkaa. / Palaavat myöhään yöllä / unien turvemaailmaan.” Islanti elää kuin jakomielinen.

Itsevarmuudesta huolimatta teoksen viimeinen runo tunnustaa puhujan rajallisuuden. Viljo Kajava kirjoittaa:

En tiedä onko Islanti kaunis vai ruma,
en nähnyt satujen saaren koko kuvaa.
Näin kalastajan hikiset hartiat yöllä,
.....................sanoin: kauniit.
Näin tärkätyn johtajanilmeen päivällä,
.....................totesin: ruma.
(Tulonjako maassa jyrkkä)

Näin lohivirrat, putoukset, voimalaitokset,
haukottelin taidenäyttelyiden
.....................sinipunerville tunturimaisemille,
mutta en tiedä onko vastakohtien Islanti
.....................kaunis vai ruma.

Joka tapauksessa olen kahdesti mielelläni
.....................vanhaan Reykjavikiin tullut
ja melkein mielelläni
.....................kahdesti lähtenyt –

Islannin pluumi ja läiskä

2010-11-07T07:48:00.004+02:00

Kuten edellisestä kirjoituksestani saattoi päätellä, Nifinin Islanti-syksy jatkui viime keskiviikkona yhä vain ajankohtaisella tulivuoriteemalla. Luennoitsijana oli Viron geologisen tutkimuskeskuksen johtava seismologi Heidi Soosalu. Helsingin yliopistosta maisterin ja tohtorin tutkintonsa hankkineen Soosalun nimi on tuttu televisiosta ja lehdistä, jotka ovat vuoden mittaan useaan otteeseen hyödyntäneet hänen Islannin tulivuoriin liittyvää asiantuntemusta.

Luento oli informatiivinen ja hauska. Hyvin ajoittunut työreissu mahdollisti sen, että minäkin pääsin luentoa seuraamaan. Yksi monista mielenkiintoni herättäneistä asioista liittyy Islannin syntyyn.

Olin ajattelemattiomasti antanut kunnian Islannin synnystä Atlantin keskiselänteelle. Keskiselänteellä mannerlaatat erkanevat toisistaan muutaman senttimetrin verran vuodessa. Saumakohdasta purkautuu laavaa, ja olin ajatellut Islannin olevan tällaisten laavapurkausten seurausta. Sijainti Atlantin keskiselänteellä selittääkin osaltaan Islannin vulkaanisuutta, mutta merenalaiset saumavuodot eivät ole riittävän suuria, että Islannin kaltainen saari olisi voinut Atlantin pohjasta nousta.

Islannin synnyn taustalla - ja Islannin alla - on pluumi, syvältä syvältä maapallon vaipasta kohoava magmavirtaus. Aluetta pluumin yläpuolella kutsutaan kuumaksi kohdaksi, hotspotiksi. Hotspotin aktiivisuus vaihtelee ajan mittaan, ja jonkin aktivoitumiskauden seurausta on Islannin saari keskellä Pohjois-Atlantia.

Tämä lyhyt pätkä havainnollistaa pluumiasiaa aika mukavasti dramatisoiden:

Kuuma läiskä pysyy paikallaan, maankuoren liikkuessa hitaasti vaipan virtausten kuljettamina. Islannin hotspot, jonka keskus on halkaisijaltaan parisataa metriä sijaitsee Askjan lähistöllä. Samainen kuuma kohta on vastuussa paitsi Islannin myös Färsaarten ja Shetlannin olemassaolosta. Siitä purkautunutta basalttia löytyy myös Itä-Grönlannista ja Irlannin pohjoisrannikolta.

Kuvassa Askjan järvi, Öskjuvatn kesäkuussa 2006. Taustalla uinuu tulivuori Herðubreið.

Lisää kuumasta Islannista voi lukea vaikkapa Wikipediasta:

Hotspot (geology)
Mantle plume
Iceland hotspot
Iceland plume

Jäätikkö tulvii ilman purkaustakin

2010-11-06T10:22:00.000+02:00

Grimsvötnistä ei ole tullut Eyjafjallajökullin seuraajaa Islannin tulivuorenpurkaustilastoihin - ainakaan vielä. Muillakin perintöprinsessaehdokkailla - vaikkapa Heklalla ja Katlalla - on siis mahdollisuus kiilata palkintopallille.

Tämänkertainen tulva saavutti huippunsa keskiviikkona ja on sittemmin nopeasti laskennut. Samalla alueen mittauspisteessä seurattu harmoninen tärinä on heikentynyt. Loppuraportin mukaan tulvan kulku on ollut tyypillinen sellaisille Grímsvötnin tulville, joiden yhteydessä ei ole esiintynyt vulkaanista aktiivisuutta.

Sanonko mitä: pettymys! Toivoa ei kuitenkaan kokonaan tarvitse heittää. Grímsvötnin magmakammio on aika täysi, ja nyt tulivuoren yllä on vähemmän jäätikön aiheutamaa vastapainetta... Jökulhlaup kasvattaa tulivuorenpurkauksen mahdollisuutta, vaikkei aina takaakaan sitä.

Pohdin jo keväällä hieman hämmentyneenä jäätikkötulvien ja tulivuorenpurkausten välistä suhdetta miettien, että eivätkö Katlalla vuosina 1955 ja 1999 tapahtuneet tulvat ole merkki siitä, että tulivuori on purkautunut salaa jäätikön alla. Ja että eikö tämä tarkoita sitä, ettei Katlan purkaus ole mitenkään myöhässä. Joidenkin mielestä näin onkin, mutta keskiviikkona Nifinissä luennoinut Heidi Soosalu valaisi perin loogista asiaa laajemmalti.

Jäätikkötulvan resepti on yksinkertainen. Tarvitaan allas, jossa on vettä. Tarvitaan altaan täyttyminen tai rikkoutuminen. Patoutunut vesi voi karata jäätikköjärvestä vaikkapa maanjäristyksen seurauksena. Jäätikkötulvaan ei siis tarvita jään nopeaa sulamista niinkuin olin ajatellut. Sulan veden esiintyminen jäätikön alla on tietysti merkki siitä, että kuumaa magmaa esiintyy suhteellisen lähellä maanpintaa.

Myös tärinägraafien muuttuminen sai tarkemman selityksensä. Vesimassojen vyöryessä syntyy tietysti tärinää. Se näkyy graafeissa korkeampifrekvenssisen, sinisen tärinän lisääntymisenä varsinkin suhteessa matalampitaajuuksisiin vapinoihin. Grímsvötnillä viikolla tallennettu tärinägraafi todistaa siis jökulhlaupin - vaan ei tulivuorenpurkauksen - tapahtumista loka-marraskuussa 2010.

PS. Heidi Soosalu on Viron geologisen tutkimuskeskuksen johtava seismologi ja apulaisprofessori Tallinnan yliopistossa - ja keskiviikkoisen luennon jälkeen yksi lempparitutkijoistani!

Lähteet:

IMO: Jökulhlaup from Grímsvötn subsides
Eruptions: When headlines go wrong (for the Grimsvotn update for 11/4/2010)

Perintöprinsessa Grímsvötn

2010-10-31T22:10:00.000+02:00

Grímsvötn Vatnajökullin alla on yksi Islannin aktiivisimmista tulivuorista, ja vaikuttaa siltä, että siitä on tulossa Eyjafjallajökullin seuraaja Islannin tulivuorenpurkaushistoriaan. Viimeksi Grímsvötn purkautui aika tarkkaan kuusi vuotta sitten.

Lisääntynyttä aktiivisuutta alueella on havainnoitu pitkin vuotta. Tänä aamuna mitattiin yli kolmen magnitudin maanjäristyksiä. Myös sulavesien virtaus jäätiköltä (jökulhaup) on alkanut.

Geofyysikko Páll Einarsson pitää todennäköisenä, että purkaus Grímsvötnillä on käynnissä. Ennuste ei ole kuitenkaan dramaatiinen. Vuoden 2004 purkaus oli kesy ja kesti vain noin viikon. Uusi purkaus on alkanut samaa kaavaa noudattaen.

Lähteet:

RÚV: Miklar líkur á gosi

RÚV: Hlaup er hafið í Grímsvötnum

Se siitä!

2010-10-27T18:10:00.000+03:00

Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus on virallisesti ohi. Se jäi historiaan Euroopan lentoliikenteen lamauttaneen tuhkapilven ansiosta. Purkauksen seurauksia kartoittava Wikipedia-artikkelikin keskittyy lähinnä lentojen peruuntumisen aiheuttamien hankaluuksien listaamiseen.

Einar Már Guðmundssonin Islanti

2010-10-17T18:03:00.008+03:00

Islannin palkittu kirjailija Einar Már Guðmundsson kävi Suomessa, mutta kukaan ei ole tainnut kirjoittaa aiheesta mitään. Minustakaan ei ole mediasankariksi, vaikka odotin Nifinin luentoa innolla ja seurasinkin loppuun asti. Luennolla käytetty kieli nimittäin oli islanninsekainen tanska - ei vahvuuksiani, vaikka monet ruotsinkieliset sitä näyttivät ymmärtävänkin.

Einar Már Guðmundsson luki runoja ja puhui kirjoittamisestaan. Hän esitteli aikaisempia teoksiaan ja niiden suhdetta yhteiskuntaan. Yleisöä nauratti, kun kirjailija pohdiskeli maailman muuttumista. Nyky-yhteiskunta lääkitsee ongelmatapauksia (Kaikkeuden enkeleissä sulkee niitä mielisairaalaan), mutta ennen - saagoissa - hankalat tyypit lähetettiin Norjaan. Yleisö sai kuulla muiden muassa Kaikkeuden enkelien ravintolakohtauksen, jossa mielisairaalan asukkaat päättävät nauttia hyvän illallisen. Kohtaus toimii mainiosti myös Friðrik Þór Friðriksson elokuvassa.

Vierailun pohjalla tuntui olevan teos Hvíta bókin - esseekokoelma, jossa kirjailija pohtii yhteiskunnan tilaa ja muutosta ja jolla hän viittaa omien sanojensa mukaan myös Beatlesien teokseen The White Album. Heti alussa tuli kuitenkin selvästi esiin, että samat kysymykset ovat olleet esillä myös aiemmissa, kaunokirjallisissa teoksissa. Einar Már Guðmundsson kertoi aiheuttaneensa reaktioita useilla teoksillaan, mutta kriisin myötä ihmiset olivat yhä suoremmin kiinnostuneita hänen mielipiteistään. Siltä vaikutti Suomessakin. Vähäisestä tiedotuksesta huolimatta salissa oli mukavasti väkeä.

Kirjailijan puheessa lentelivät käsitteet uusliberalismi, kapitalismi, luonnonvarat, politiikka, solidaarisuus, yhteiskunta. Oli kiinnostavaa kuulla Suomen taloususkonnollisessa kontekstissa niinkin rankkaa kritiikkiä - vaikkakin sitten skandinaaviskaksi - ilman, että kyse oli jonkin vasemmistopuolueen keskusteluillasta. Einar Márin Islanti näyttäytyi mikrokosmoksena, joka osoittaa, miten uusliberalismi toimii. Jäljelle jäi toive, että "kapitalisti-idiootit" voisi lähettää Norjaan.

Oikeastaan kuulijan mieleen jäi myös toivoa ja Bob Dylanilta lainattu lause: "Times they are a changing." Einar Már harmitteli, ettei vaikeassa tilanteessa ole kyetty kunnolla keskustelemaan tulevaisuudesta ja esimerkiksi Euroopan unionista. Kukaan ei tiedä, missä EU on kymmenen vuoden kuluttua ja onko Islanti osa sitä. Euroopassa Islanti kuitenkin on. EU:lla tai ilman - Islannin merkitys osana eurooppalaista kulttuuria ja kirjallisuutta on selvä.

Törmäsin muuten Einar Máriin ennen luentoa käytävällä ja sain pienen teinikohtauksen. Yritin tervehtiä ja sönkkäsin góðan daginn. Kirjailija kysyi, puhunko islantia, ja sen sijaan, että olisin käyttänyt kielitaidon rippeitäni ja selittänyt, että puhun vähän tai että opiskelen, menin totaaliseen lukkoon ja sain suustani vain typerän nein. Niin noloa - kuin suoraan jostain Einar Már Guðmundssonin teoksesta!

Islantilainen syksy Nifinissä

2010-10-10T21:01:00.006+03:00

Pääkaupunkiseudun Islannin-ystäviä hellitään tänä syksynä kokonaisella Katse Islantiin -tapahtumasarjalla. Nifinin syksyssä on luvassa kiinnostavia vieraita, näyttely ja elokuvailta. Itse haluan olla paikalla Helsingin Kaisanimiessa ainakin, kun

Einar Már Guðmundsson pohtii 13.10., voiko valtion pantata
Tryggvi Felixson, Pohjoismaiden neuvoston vanhempi erityisasiantuntija, maalailee 20.10. Islannille valoisampaa tulevaisuutta kriisin jälkeen
seismologi Heidi Soosalu kertoo 3.11. tulivuoritoiminnasta Islannissa.

20.10. vietetään Fiann Paulin Fairy Tales of the Arctic -valokuvanäyttelyn avajaisia, mutta en löytänyt tietoa siitä, kuinka kauan näyttely on pystyssä. Elokuvaillassa 10.11. katsotaan Helga Rakel Rafnsdóttirin ja Hulda Rós Gudnadóttirin Edda-palkittu pienestä kulmakaupasta kertova dokumentti Kjötborg, joka vaikuttaa viehättävältä ja kiinnostavalta ainakin trailerin perusteella.

Islantilainen markkinatunnelma 17.11. houkuttelee myös, vaikka villapaitojen neulonta ja käsityöt eivät olekaan vahvinta alaani.

Skyriä saa nyt Suomesta

2010-09-25T14:44:00.003+03:00

Kaverini hoksasi hetki sitten (eläköön sosiaalinen media) Pasilan K-marketin hyllyssä Skyriä. Islantilaisen rahkatyyppisen herkun Suomen valloitusta on odoteltu tässä blogissa kesästä 2006 alkaen - nyt skyr siis on täällä.

Harmi vain, että tänne tuodaan hieman teollisemman makuista skyr.is-vaihtoehtoa eikä selvästi herkullisempaa KEA:n skyriä. Miinus on sekin, että valikoimasta puuttuu - ainakin toistaiseksi - maustamaton skyr, joka on herkkua hillon kera. Suunta on kuitenkin oikea.

Nyt siis kyttäämään kauppojen maitohyllyjä!

Paras puolue

2010-09-05T11:05:00.006+03:00

Björk teki musiikin teattereissa pyörivään muumielokuvaan. Aamun Hesarin sunnuntaisivujen lukijat tietävät, ettei Islannin ja muumien yhteistyö pääty tähän. Reykjavíkin pormestari Jón Gnarr kertoi lehdessä keskusteluistaan ihailemansa Muumipapan kanssa ja suunnitelmistaan rakentaa muumimaailma myös Islantiin.

Lehtijuttua ei olisi ilman Islannin poliittista kaaosta, joka synnytti vuonna 2009 uuden, parhaan puolueen - Besti flokkurinn. Puolueen puuhamies on islantilainen koomikko, ja protestipuolueena Besti Flokkurinn jättää varjoonsa kaikki suomalaiset yritykset kritisoida vallanpitäjiä.

Puolueen voima on ironiassa. Ennen kuntavaaleja 2010 Jón lupasi äänestäjille esimerkiksi Disneylandin, uimahalleihin ilmaiset pyyhkeet ja huumeettoman parlamentin vuoteen 2020 mennessä. Yksi lupauksista oli pettää annetut lupaukset. Vaalivideo irvailee tunteisiin vetoaville vaalimainoksille ja islantilaispoliitikkojen tyhjälle jargonille 80-luvun Live Aid -hengessä. Puoluetta on helppo kiittää loistavasta ironiantajusta.

Islannin poliittisessa liikehdinnässä on ollut kiinnostavaa kulttuuriväen aktiivisuus. Puolueen jäsenissä on tunnettuja kulttuurivaikuttajia: esimerkiksi sarjakuvataiteilija Hugleikur Dagsson sekä euroviisujen 2006 Silvia Nightina Suomessa tunnettu näyttelijä Ágústa Eva Erlendsdóttir. Tuskinpa yksikään eurooppalainen valtio kadehtii Islannin tilannetta, mutta silti sitä miettii, miten laimealta suomalainen konsensuspolitiikka vaikuttaa tuulisen saaren viikinkien rinnalla.

Parhaan puolueen kuntavaalikamppanja kyseenalaisti perinteisen politiikan ja sai suuttuneet islantilaiset liikkeelle. Silti tuntuu uskomattomalta, että paras puolue tosiaan sai lähes 35 prosenttia reykjavíklaisten äänistä. Koomikosta tuli pormestari ja vitsistä totta. Toki minuakin mietityttää, olisiko pääkaupungin johtajalla hyvä olla edes jonkinlaista poliittista kokemusta, mutta toisaalta... sekasorron syypäät löytyvät kokeneista poliitikoista ja talouselämän hallitsijoista. Eikä Muumipappa ole huono idoli.

Painavaa puhetta Islannista

2010-07-05T17:37:00.005+03:00

Painavaa puhetta Pohjolasta-sarjassa on tullut kesäkuussa Islanti-jakso, jossa kirjailija Hallgrímur Helgason muistelee kattilavallankumousta sekä pankkiromahdusta edeltänyttä yletöntä optimismia. Tavalliselle islantilaiselle optimismi merkitsi velkaantumista:

Kaikki oli mahdollista. Rahaa sai kaikkialta. Jos ei ollut varaa ostaa jotain, siihen sai lainaa. Jos ei pystynyt maksamaan lainaa, sai sitä varten toista lainaa. Lainattiin lisää lainojen maksuun. Kaikki oli mahdollista. Islantilaiset eivät pidä pankkia paikkana jonne voi tallettaa rahaa, vaan sieltä saa rahaa. Se oli ehkä ongelman ydin.

Painavaa puhetta tosiaan. Kyseessä on muuten se samainen tanskalaissarja, jonka ensimmäisessä jaksossa Sofi Oksanen kritisoi Suomen väkivaltakulttuuria. Kritiikki löysi tiensä suomalaislehtien lööppeihin jo viime talvena, kun ohjelma esitettiin Tanskassa.

Islantilaiset todellakin ovat järjettömän velkaantunutta porukkaa. Ulkomaalaisiin valuttoihin sidotut indeksilainat on jälkikäteen todettu laittomiksi, ja Islannissa kiistelläänkin nyt minkälaista korkoa näistä laittomista lainoista kuuluisi velallisten maksaa. Reyjkavíkissä järjestettiin tänään mielenosoituskin kysymyksen tiimoilta.

Hallgrímur tuo esiin myös toisen näkökulman lamaan:

Maalaiset eivät nyt huomaa mitään muutosta. He vain toteavat, ettei heillä mitään lihavia vuosia ole ollutkaan. Heillä on ollut 30 vuoden lama, nyt ei ole mitään muutosta.

Me jälleen kerran myöhään heränneet ehdimme vielä viikon ajan katselemaan ohjelman YLE Areenasta.

Lainausten suomennos: Tuula Tuuva-Hietala.

Lähteet:

Iceland Review: Protest at Central Bank of Iceland, One Arrested
The Iceland Wheather Report: Foreign currency loans deemed illegal

Lisää Islantia telkkarissa

2010-06-19T14:32:00.002+03:00

Jos häähumulta malttaa siirtyä hetkeksi islantilaismaisemiin, kannattaa varmaankin katsoa Liikkeellä luonnossa kello 17.25 FST5:lta. Ohjelmatiedot lupaavat Islantia luontokuvaajan silmin, mutta valitettavasti osa on jo toinen.

Islantia telkkarissa - vielä ehtii

2010-06-15T21:31:00.002+03:00

Fst5 esittää kesäkuisina tiistai-iltoina islantilaista rikosdraamaa. Tänään kello 22.10 on vuorossa kolmas ja siis toiseksi viimeinen jakso sarjasta Kallion arvoitus, jossa liikutaan myyttien ja murhien maisemissa.

Missasin toisen osan, eikä ensimmäinen antanut lupausta samanlaisesta laadusta kuin varsin moni näkemäni islantilainen elokuva. Juoni tuntui lähinnä kömpelöltä ja luonnon maagiset voimat huvittavilta. Tuuliselle saarelle kaipaavalle rikossarja on kuitenkin mainiota katsottavaa. Laavamaisemat ja islannin kieli saavat draamalliset puutteet unohtumaan.

Ja voihan olla, että ensimmäisen jakson lapsellisuus oli jonkinlaista alkukankeutta.

Mitä kuuluu Eyjafjallajökullin tulivuorelle?

2010-06-13T10:47:00.004+03:00

Tulivuori hiljeni jo ennen Euroviisuja, mutta vieläkään ei purkauksen ole todettu virallisesti olevan ohi. Seudulla näyttäisi olevan edelleen keskimääräistä useammin heikkoja maanjäristyksiä, ja reilu viikko sitten tumma pilvi pöllähti ilmoille kraaterista. Ei ole varmaa virtasko tuolloin myös lisää laavaa maanpinnalle. Mitään sen suurempaa ei kuitenkaan alkanut.

Tutkijat lensivät seudulla viime perjantaina ja havainnoivat kraateriin muodostuneen 300 m leveän järven. Tie Þórsmörkiin suljettiin, ja eilen Gígjökullilta virtasikin jo tulvavesiä, joiden oletetaan olevan peräisin osittain kraaterista ja osittain Gígjökull-jäätiköltä.

Tuhkasateet ovat loppuneet, mutta tuhka on edelleen Eyjafjallajökullin läheisten seutujen arkea. Toipuminen vie aikansa. Tuuli nostaa maanpinnalla makaavaa tuhkaa ilmaan ja kuljettelee sitä asukkaiden riesana edelleen. Myös Reykjavík on saanut tuhkaudusta osansa.

PS. Islanti jäi viisuissa 19. sijalle, mutta australialaiset katsojat kannattivat Hera Björkin omassa varjoäänestyksessään kahdeksanneksi.

Lähteet:
Iceland Review
RÚV
Eurovision.tv

Lærðu íslensku

2010-06-09T10:26:00.005+03:00

Pian voi Helsingissä taas opiskella islantia: syyskuussa alkaa Pohjoismaiden Suomen instituutissa Nifinissä kielikurssi aloittelijoille. Omaan syksyyni kuuluu työn ohessa monenlaisia opiskeluhaasteita, mutta taidan silti viettää keskiviikot Kaisaniemessä. Oppikirjakin on ostettu jo kauan sitten.

Lærðu íslensku hjá Nifin
Islantia aloittelijoille

10 keskiviikkoa syksyllä 2010
22.9 – 24.11 klo 16.15 – 17.45 Nifinissä

Kurssimaksu: 50 €
Kurssikirja: Allt í lagi, Finn Lectura 2004
Opettaja: Áslaug Hersteinsdóttir-Hölttä
Opetuskieli: Suomi ja ruotsi

Lisätietoa Nifinistä

Islannin viisuhistoriaa: Silvía Night

2010-05-23T16:27:00.008+03:00

Silvía Night (Silvíu Nótt) on Islannin viisuhistorian kuningatar. Diiva edusti Islantia Ateenassa vuonna 2006, mutta menestystä ei tullut: Silvia Night ja edustuskappale Congratulations ei selvittänyt tietään finaaliin ja 63 pisteellä irtosi vain semifinaalin 13. sija. Sen sijaan Islannin edustaja onnistui suututtamaan puoli Kreikkaa. Esitys oli mainio, ja kappalekin toimi varsin hyvin, vaikka ehkä pieniä vireongelmia olikin.

Yleisö kuitenkin buuasi. Euroopan huumorintaju ei riittänyt, eikä moni suomalainenkaan aivan tajunnut, että kyseessä oli rooli - Ágústa Eva Etlendsdóttir -nimisen näyttelijän esittämä hahmo, joka parodioi islantilaisnuorten käytöstä kärjistämällä huonoja käytöstapoja äärimmilleen. Islannissa tähdellä oli oma tv-ohjelma, ja myöhemmin ilmestyi levykin.

Silvía Nightin järjestämä viisujen jälkinäytös välittyi YouTuben avulla. Kreikkalaisista uutisista napattu esitys oli viety niin pitkälle, että muutamat arvioivat huumeilla olevan osuutensa islantilaistähden itkuraivareissa. Oli joukko niitäkin, jotka arvelivat näyttelijän seonneen rooliinsa. Esimerkiksi suomalainen viihdelehti kirjoitti roolin karanneen käsistä viisupaineen vuoksi. Minun on kuitenkin vaikea ottaa ylilyöntejä tosissani, moittihan laulajatar mm. kisan voittajaa Lordia kovin sanoin:"They don't even have a real make-up artist."

Silvía Night on ehdoton suosikkini Islannin viisuista. Kuuntelen mielelläni edustuskappaletta islanniksi, ja Goldmine-levyn Material Girl -coverikin on aika nerokas. Innostuksessani ei kuitenkaan ole kysymys musiikillisista ansioista.

Silvía Nightin rooli peilaa aikamme ihanteita. Se ammentaa 2000-luvun alun ikoneista - sellaisista kuin Britney Spears tai Paris Hilton. Rooliin sisältyvä mediakritiikki kohdistuu muovimaailmaan, vääristyneisiin kauneusihanteisiin ja rahan palvontaan. Ehkä Eurooppa olisi ymmärtänyt kritiikin paremmin, jos se olisi katsonut ensin Silvía Night -pseudodokumentin.

Tai sitten ei.

Islannista palvelinsaari?

2010-05-23T10:29:00.006+03:00

Islannin talouden syöksyessä lamaan vuoden 2008 lopussa, toivottiin myös palvelinkeskuksista pelastajaa. Palvelinkeskukset ovat niitä ilmastoituja halleja, joissa makaavat tietokoneet, joiden varaan Internet - sellaisena kuin sen nyt tunnemme - on rakentunut.

Tiedon valtaväylien väitetään tätänykyä olevan niin leveitä, ettei palvelimen etäisyydellä kuluttajan tietokoneeseen ole käytännön merkitystä. Tosiasiassa tieto kulkee kuitenkin nopeammin, varmemmin ja halvemmalla lyhyen kuin pitkän matkan. Näitä kahta totuutta kun sopivasti yhdistelee, Amerkan ja Euroopan välissä kököttävästä Islannista tulee täydellinen sijainti konehalleille.

Palvelinkeskuksia on houkuteltu Islantiin paikallisten vankalla IT-osaamisella ja yhteiskuntaolojen vakaudella. Korruption vähäisyydellä kehuminen pistää nyt virnistyttämään, mutta eiköhän palvelinyrittäjiä kiinnosta enemmän Islannin viileä ilmasto ja halvan energian saatavuus kuin poliitikkojen moraali. Tietoliikenteen aina vain kasvaessa, palvelinkeskusten energiajano ei ihan heti ole sammumassa. IT-ala onkin saavuttamassa pahamaineisen lentoliikenteen ympäristösaastuttajana.

Rakkaussuhteeni Internetiin roihahti 90-luvun puolivälissä ja on siitä vain syvennyt. Nettisurffailu ei kuitenkaan ole harmitonta ajanvietettä. Lehtori jolle keskeytyneiltä yliopistoajoiltani olen eniten velkaa, muistutti meitä jo 90-luvun alkupuolella, ettei ilmainen sähköposti ole ilmainen. Joku sen maksaa kaikuu edelleen mielessäni. Ehkä sen nyt maksaa Islannin luonto, joka valjastetaan tuottamaaan halpaa energiaa, jotta juoksua ikuisen talouskasvun perässä voidaan jatkaa, ja jotta minä voin hakea enemmmän tai vähemmän tyhjänpäiväistä tietoa googlen avittamana. Ehkä hinnan maksavat myös tulevaisuuden arkeologit, jotka avaavat suomalaiset ydinjätekammiot tutkiessaan menneiden sivilisaatioiden elämää.

Eyjafjallajökullin kaltaiset tapahtumat herättävät tietenkin kysymyksen siitä kuinka järkevää palvelinten sijoittaminen Islannin kaltaiselle saarelle on. Ainakin islantilaiset energiayhtiöt haluavat nähdä paikan riskittömänä. Siellähän ei kuitenkaan ole vuotuisia vitsauksia esimerkiksi hurrikaanien muodossa. Palvelinkeskukset voidaan rakentaa vähemmän maanjäristysherkille alueille ja tulivuoren tuhkaa vastaan valmistaudutaan samaan tapaan kuin muitakin pölyisiä tilanteita varten. Ilmastoinnin pysäyttämisestä on sentään vähemmän harmia vilpoisassa Islannissa kuin monissa muissa maailman kolkissa.

Tässä tuottaa energiaa Kraflan geoterminen asema vuonna 2006.

Lähteet:

BBC News: Iceland looks to serve the world
Iceland, Volcanoes and Data Centers
HS: Internetin palvelinkeskukset syövät energiaa kuin kokonaiset kunnat
Invest in Iceland Agency: Data Centers in Iceland
RÚV: Gagnaveri frestað vegna eldgoss

Hera Björk í Söngvakeppni evrópskra sjónvarpsstöðva

2010-05-20T22:17:00.009+03:00

Islannin euroviisuedustaja Hera Björk vaikuttaa kaiken lukemani ja näkemäni perusteella mukavalta ihmiseltä. Sellaiselta, jonka kanssa haluaisin lähteä jatkoille viisufinaalin jälkeen. Periaatteessa yhteiset jälkipuinnit voisivat toteutuakin, sillä Hera on jo joukkoineen Oslossa ja meilläkin on sekä lento- että junaliput ensi viikon torstaille. Meitä ei tuhkapilvi pysäytä!

Islannin edustuskappaleen Je ne sais quoi Hera Björk on säveltänyt ja sanoittanut yhdessä Örlygur Smárin kanssa. Örlygur muistetaan ehkä parhaiten vuoden 2008 islantilaiskisaajasta This is my life, joka sijoittui finaalissa neljänneksitoista. Tänä vuonna veikkaisin Islannille samankaltaista sijoitusta: paljon on, mutta jotain puuttuu.

Hera ei ole musiikkimaailmassa mikään noviisi vaan ihan oikeasti lahjakas laulaja, joka on viisuillut aikaisemmin ainakin taustalaulajana ja Tanskan karsinnoissa. Hän on myös tehnyt hienon version Christine Guldbransenin kauniista Alvedansenista, jolla Norja menestyi vuoden 2006 euroviisuissa. Je ne sais quoi on melko tarttuva, ja laulajan kyvyistä kertoo jotain se, että laulunopettajani ihmetteli, miten kukaan voi olla niin taitava.

Mukavuus ja taidot ovat viisuissa tarpeen, mutta ne eivät ehkä riitä. Sekä esikatselun että harjoitusten esitykset tuntuvat minusta etäisiltä. Heran itsevarmuus viilentää esitystä (luonnollisesti lämmön kustannuksella), ja koreografia tuntuu teennäiseltä. Huumorintaju ei näy, mukavuus ei välity – mikä menetys! Harmillista, että islantilaiset pitäytyvät Oslossakin alkuperäisessä koreografiaideassaan. Hera avaa Esctodayn haastattelussa esityksen taustoja ja selittää, että on pyritty rehellisyyteen ja siihen, että ihmisillä on kivaa. Voikin olla, että ainakin Islannin yleisradion johdolla on vähän kivempaa, jos viisuvoittoa ei tässä taloustilanteessa tule.

Hera kilpailee finaalipaikasta tasoltaan heppoisemmassa 1. semifinaalissa, jota me siskokset seuraamme yleisradion välityksellä tiistaina 25.5. kello 22.00. Kaikesta kritiikistäni huolimatta uskon, että lauantaina 29.5. saan nauttia ihastuttavan Hera Björkin esityksestä finaalissa Telenor Arenalla. Suomessa sitä saa seurata kakkoselta kello 22.00.

Kesää saa vielä odottaa

2010-05-14T14:05:00.004+03:00

Tulivuori Eyjafjallajökullilla on ollut kärttyisä. Viimeisin aktivoituminen on kestänyt jo 12 päivää. Vuori on viskonut ilmoille laavapommeja, ja satanut tuhka on ollut paikoin hyvinkin karkeaa. Muistelen lukeneeni, että rakeet olisivat olleet ympärysmitaltaan 2-3 mm.

Aiemmin viikolla seudulla mitattiin paljon maanjäristyksiä mikä lienee merkki siitä, että magmaa nousee edelleen Eyjafjallajökullin kammiokerroksista kohti maanpintaa, eikä tulivuorenpurkauksen päättymistä ole näköpiirissä. Tuleekohan tästä kesästä Eyjafjallajökullin ympäristössä kesä jota ei koskaan tullut.

Vanhempani muistelivat Päätalon kirjaa Mustan lumen talvi. Päätalon tuhkainen talvi lienee ollut joskus 60-luvulla. Äitini muisti myös talven 1973, jolloin Kuusamon kunnanlääkäri oli ottanut mustasta lumesta näytteitäkin. Ilmeisesti mustan lumen alkuperästä ei kuitenkaan keskusteltu laajemmin, vaan se jäi ainakin tavalliselle kuntalaiselle arvoitukseksi. Käsittääkseni Päätalon kirjassakaan mustan lumen talvea ei yhdistetty tulivuoriin.

Äidin musta lumi on ollut ehkä seurausta Heimaeyn saarella tapahtuneesta Eldfellin purkauksesta tammikuussa 1973. Purkaus on kuuluisa sen saaren asutukselle ja elinkeinolle aiheuttaman uhkan takia. Satama saatiin juuri ja juuri pelastettua.

Reykjavíkissa esitettävän The Volcano Shown hätkähdyttävimmät hetket liittyvät Heimaeyn purkaukseen. Heymaeyn osuus on aika koherentti, mutta kokonaisuutena esitys on hajanainen riman alitus: käsikirjoitus on poukkoileva ja epälooginen. Laavan ja Heimaeyn takia sen voi kuitenkin sateisena päivänä käydä vanhassa, ahtaassa elokuvateatterissa katsomassa.

Lopultakin pidätys

2010-05-06T21:22:00.006+03:00

Poliisi on pidättänyt Kaupþing-pankin entisen toimitusjohtajan, Hreiðar Már Sigurðssonin, epäiltynä asiakirjaväärennöksistä, kavalluksesta sekä osakeyhtiölain ja arvopaperikauppalain rikkomisesta. Tutkintavankeudesta tehdään päätös huomenna. Mikäli Hreiðar Már joutuu syytteeseen, ja hänet tuomitaan syylliseksi, häntä voi odottaa peräti kahdeksan vuoden vankeusrangaistus.

Kaupþing (nykyään Arion) on yksi niistä kolmesta suuresta, jotka loppuvuodesta 2008 kaatuivat valtion syliin. Pankki oli epäpyhässä suhteessa holding-yhtiö Existaan, jonka osakkeet vedettiin Islannin pörssistä loppuvuodesta 2008.

Hämmästelen jos tapauksen tiimoilta ei seuraa lisää pidätyksiä.

Lähteet:

RÚV: Hreiðar Már í haldi lögreglu
RÚV: Allt að 8 ára fangelsi

Tulivuorta ei väsytä

2010-05-06T17:01:00.003+03:00

Eyjafjallajökullin tulivuori räjähtelee taas alkupäivien malliin, ja tuhkapilvi nousee lähes kymmenen kilometrin korkeuteen. Pilven tuhkapitoisuus on suurempi kuin mihin viime aikoina on totuttu.

Laavan virtaus on vastaavasti heikentynyt. Virta ei ole vielä ehättänyt jäätikön reunalle, mutta sen odotetaan tapahtuvan pian.

Uutta magmaa nousee syvemmältä tulivuoren magmakammioista. Purkaus ei ole ohi. Tuoretta kuvamateriaalia löytyy mm. BBC:n raportista.

Tuhkan saastuttamaa seutua on siivottu talkoovoimin. Yksi pahiten kärsineitä paikkoja on Eyjafjöll-vuorijonon ja jäätikkönsä juurella sijaiteva Skógar. Skógarin museo oli yksi meidän vuoden 2006 reissun kohokohdista. Reykjavíkin museoista avuksi tulleet siivoojat ovat auttaneet museorakennusten ja niissä säilytettävien kokoelmien pelastamisessa.

Ennusteita pilven liikkeistä voi tsekkailla vaikkapa Britannian ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Jos kiinnostaa, sieltä löytyy tietoa siitä miten tuhkapilveä tutkitaan ja sen liikkeitä ennustetaan.

Lähteet:

RÚV: Öskustrókur nær tíu kílómetra hæð
Morgunblaðið: Skógasafn í hættu
RÚV: Sjálfboðaliðar hjálpa til á Skógum
RÚV: Nýtt kvikuskot djúpt í jörðu

Petos Islannissa

2010-05-04T18:12:00.007+03:00

Tarina Islannin talouden romahtamisesta kerrottiin kauan ennen romahdusta. Se kerrottiin talousuutisissa maailmalla, tarkkailijoiden raporteissa ja tilastoissa. Romahdus oli ennustettavissa ja väistämätön, eikä se tullut kaikille yllätyksenä. Ei myöskään pankeille. Talous- ja oikeustieteen professori William K. Black väittää, että Islannissa oltiin liikkeellä rikollisin aikein.

Blackin mukaan sinänsä ansiokkaasta ja rehellisetä selvityslautakunnan raportista puuttuu tärkeä sana: petos. Pankkien kaatumisessa ei ollut kyse huonosta tuurista, olosuhteista tai edes epäpätevyydestä. Pankkien kaatuminen on Blackin mukaan seuraus Islannissa toteutetusta Ponzi-huijauksesta. Kantansa talousrikosguru - jonka käsialaa on muuten kirja The Best Way to Rob a Bank is to Own One - perustelee vakuuttavasti sunnuntain Silfur Egilsissä (toinen videoikkuna ylhäältä Lára Hannan blogissa). Kannattaa katsoa jos englanti vain yhtään sujuu.

Black vieraili Islannissa ja Silfur Egilsin vieraana myös viime vuonna (haastattelu kahdessa osassa: 1, 2). Molempien vierailujen aikana hän luennoi myös Islannin yliopistossa. Viimevuotiset luennot löytyvät netistä.

PS. Tulivuori sulattelee jäätikköä laavavirrallaan ja häiritsee lentoliikennettä Irlannissa.

Kiehuvan kuumaa Gígjujökullilla

2010-05-03T10:00:00.009+03:00

Tulivuorenpurkaus Eyjafjallajökullilla tyytyi rooliinsa arkisen tasaisena takapihan purkauksena reilun viikon. Purkaustärinä on vapun aikana lisääntynyt ja on nykyisellään jopa korkeampi kuin purkauksen alussa.

Vaikka tefrapilvet ovatkin olleet taas hieman synkempiä eli tuhkaisempia, ei vielä tarvitse pelätä uutta tuhkainvaasiota Euroopan ilmatilassa. Tuhkan määrä ja voima, jolla se ilmakehään ampaisee, riippuu paitsi magman koostumuksesta myös kemialliseen reaktioon osallistuvan veden määrästä. Tulivuori on sulattanut merkittävän osan ympäröivää jäätikköä, eikä purkaus ole lähellekään yhtä räjähtävä kuin ennen. Alueen maatilat saavat tosin edelleen jonkin verran tuhkaa niskaansa, ja Islannin ilmatieteenlaitos ennustaa säiden lisäksi tuhkalaskeumia. Kuvassa arvio lähipäivien yli millimetrin kasvavista laskeumista.

Purkauksessa syntyy nyt paitsi ilmaan singahtavaa tefraa myös rauhallisempaa laavaa, jota purkautuu kraatterista karkean arvion mukaan 20 kuutiomertiä (50 tonnia) sekunnissa. Laava virtaa Gígjujökullin suuntaan ja sen hehkun voi jo havaita - ainakin pimeällä - tässä webbikamerassa. Kamera katselee Gígjökullia Þórólfsfellin suunnasta.

Gígjökullin - joka on siis jäätikköniemi Eyjafjallajökullin pohjoispuolella - alta virtaa kiehuvan kuumaa vettä. Sulamisvesi on nostanut myös Markarfljótin lämpötilaa ja lisännyt virtausta. Markarfljótin muistanette purkauksen alkuvaiheiden tulvasta. Sen tilannetta voi seurata ilmatieteenlaitoksen graafeista , osana ilmatieteenlaitoksen hydrologista seurantaa. Alla tilanne tänä aamuna. Käppyröistä ylin kuvaa vedenpinnan vaihteluita, keskimmäinen lämpötilaa ja alin veden sähkönjohtokykyä, joka paljastaa vedessä piilevät epäpuhtaudet.

Lähteet:

Morgunblaðið: Styttist í að hraun sjáist
RÚV: Sjóðandi vatn rennur úr Gígjujökli
IMO: Measurements at river Markarfljót

Islannissa on tilaa turisteille

2010-04-27T17:56:00.006+03:00

Lentoliikenne Euroopassa on alkanut sujua, mutta alan ongelmat Islannissa ovat kasvaneet. Tasaantunut tulivuorenpukaus ei sinkoa tuhkaa entiseen malliin, mutta täyttää kyllä kotimaan tarpeet. Viime viikolla ohjattiin osa kansainvälisistä lennoista Keflavíkin sijaan Pohjois-Islantiin Akureyriin (kuvassa), välillä kaikki islantilaiskentät ovat saaneet odottaa lentolupaa. Tuhkatuotannon väheneminen on toki kaikenkaikkiaan hyvä asia. Länteen kääntyneet tuulet eivät esimerkiksi tuoneet pääkaupunkiin sen kummempaa tuhkalaskeumaa, vaikka lentämisen estivätkin.

Tulivuorenpurkaukset ovat Islannin matkailulle kaksiteräinen miekka. Toisaalta vulkaanisuus on osa Islannin vetovoimaa. Matkailuala hyötyi nopeasti Fimmvörðuhálsin purkauksesta, joka toi maahan myös ulkomaisia matkailijoita. Toisaalta Eyjafjallajökullin kaltainen katastrofi on omiaan säikyttämään turistit toisaalle.

Aikanaan matkailijat haluavat tulla ihmettelemään missä läntistä maailmaa kyykyttänyt tulivuori oikein sijaitsee, mutta toistaiseksi islantilainen matkailuala saa käydä PR-sotaa ja vakuutella maailmalle, ettei koko saari ole peittymässä tuhkaan. Tehtävää ei helpottanut presidentti, joka meni ajattelemattomasti spekuloimaan Katlan purkauksella brittiläisessä ajankohtaisohjelmassa.

Tällä hetkellä Islannin matkailun ennustetaan kutistuvan tänä vuonna 10-20 prosenttia mikä voi tarkoittaa peräti 30 miljardin kruunun eli reilun 175 miljoonan euron menetyksiä. Icelandair ilmoittaa varaustilanteen olevan vaivaiset neljännes siitä mitä normaalisti tähän aikaan vuodesta. Luvut saattavat kuitenkin vielä kaunistua, kun odottavalla kannalla olevat turistit tekevät päätöksensä tulivuorenpurkauksen tasaantuessa ja lentoliikenteen palautuessa normaaliksi.

PS. Jään odottelemaan Islanti on turvallinen-kampanjaa.

PPS. Jos olette oikein nopeita, ehditte vielä katsoa Areenasta YLE Asiaohjelmien tuottaman dokumentin Kylmä Saaga. Se kertoo surullisen sellon ja karujen talvimaisemien siivittämänä todellisuudesta, joka islantilaisten kasvoille lokakuussa 2008 paiskattiin. Iso kiitos Annille dokuvinkistä!

Ai niin ne lähteet:

RÚV: Mikið um afbókanir á sumarferðum
RÚV: Dregur úr bókunum í ferðaþjónustu
RÚV: Millilandaflug fer um Akureyri
RÚV: Mikil umferð um Akureyrarflugvöll
Morgunblaðið: 75% samdráttur í bókunum

Minun Islantini

2010-04-23T20:12:00.013+03:00

Muutama päivä sitten Facebookissa ja Twitterissä levisi sanaleikki: "Dear Iceland, we said send 'cash', not 'ash'." Tekee mieli sanoa, että Islanti on ajankohtaisempi kuin koskaan, kun tuhka ja talous vilisevät otsikoissa. Pienen maan yhtäkkinen julkisuus on lisännyt kaipuutani, eikä tilannetta auta yhtään se, että edellisestä matkasta on pian kaksi vuotta.

Suhtaudun äkilliseen julkisuuteen ristiriitaisesti. Jossain vaiheessa innostuin kaikenlaisista Islantia käsittelevistä artikkeleista ja imin itseeni tietoa sekä sillistä että Reykjavíkin trendikkäimmistä putiikeista. Nyt vähän kyllästyttää: median viime viikkoina välittämä Islanti-kuva tuntuu kapealta - ja vieraalta. Alan pohdiskella, voiko niihin silli- ja muotijuttuihinkaan enää luottaa.

Maarit vinkkasi minulle Kalevan toimittajan matkakertomuksesta, joka on turhauttavaa luettavaa. Kirjoittaja tutustuu saaren historiaan lentokoneessa videopätkän ja lautasliinan avulla. Sitten on vuosi 930, minkä jälkeen Reykjavíkissa on karmea pohjoistuuli ja talot aaltopeltiä. Strokkur-geysir purkautuu väärällä tavalla tai sitten väärään aikaan, ja "loputon jeeppikolonna" täyttää valtatien.

Juttu päättyy kannanottoon, joka on nostettu tekstin otsikkoonkin:

Taivaanrannassa, Eyjafjallajökullin suunnassa pullistuu puhtaanvalkoinen, sienimäinen näytöspilvi. Juuri tällaisena Islannin kuuluu esittäytyä satunnaiselle turistille.

Mietin kovasti, haluanko tahallani ymmärtää jotain väärin. Yritin hahmottaa, onko jossain merkkejä ironiasta ja mikä olisi ironian kohde. Mietin myös sitä, mikä minua niin paljon ärsyttää, ja tajusin vastauksen löytyvän sisällön sijaan tyylistä. Kalevan Islanti-juttu monien muiden tapaan on hengästyttävän dynaaminen: koko ajan tapahtuu ja tapahtuu ja tapahtuu.

Bloggailumme on ollut välillä hiljaista, mutta Islanti on hitauden ja hiljaisuuden salliva aihe. Minulle Islanti edustaa tilaa ja vapautta hengittää (myös silleen metaforisesti). Jokaista matkaa suunnitellessa on tuntunut tärkeältä, että on aikaa pysähtyä ja olla vain. Molempien matkojen jälkeen on tuntunut siltä, että enemmänkin voisi hidastella - tanssia laavakentällä ja makoilla nurmikossa.

Minunkin Islannissani talot ovat aaltopeltiä, mutta arkkitehtuuri ei näyttäydy minulle säännöttömänä: päinvastoin näen nykyarkkitehtuurin kulmikkuudessa merkkejä perinteisestä rakentamista. Minunkin Islannissani tuulee: tuuli on ystävä, joka sekoittaa tukan eikä hylkää matkaajaa. Minun Islannissani ei ole vaikeaa löytää paikkaa, jonne jeeppikolonnat eivät seuraa. Eikä minun Islannissani luonto ole turisteille järjestetty näytös. Se on kaikkialla ja vain itsensä vuoksi.

En haluaisi olla matkaaja, joka arvostelee turistien pinnallisia reissukokemuksia. Suosittelen sujuvasti pitkiä viikonloppuja Reykjavíkissa ja nauttisin sellaisesta varmasti itsekin, jos olisi varaa matkustella saarelle useammin. Toivoisin kuitenkin, että Islantiin pääsevä toimittaja kokisi edes vähän sitä mystistä tunnelmaa, jota minä ja monet muut tuulisella saarella rakastamme.

Maaritin ottamassa kuvassa makoilen nurmikolla ja nautin kiireettömyydestä ihastuttavassa Bíldudalurin kylässä.

Gleðilegt sumar og takk fyrir veturinn!

2010-04-22T17:29:00.004+03:00

Tänään islantilaiset ovat vapaalla ja juhlivat kesän ensimmäistä päivää. On sumardagurinn fyrsti. Juhlapäivä on peräisin viikinkiajalta. Iceland Review kertoo päivään liityvistä vanhoista tavoista. Nykyisin kesän ensimmäinen päivä on enimmäkseen koko perheen hengailupäivä.

Meillä muuten riitti vielä yöpakkasia ja lätäköt olivat aamulla jäässä. Sen pitäisi luvata hyvää tulevalle kesälle.

Hauskaa kesää ja kiitos talvesta!

Maaseudun tulevaisuus

2010-04-21T17:37:00.007+03:00

En ole ainoa, jota huolettaa maaseudun tulevaisuus Etelä-Islannissa. Maatalousministeri Jón Bjarnason vetosi aamulla radiohaastattelussa alueen maanviljelijöihin, etteivät nämä tekisi hätiköityjä päätöksiä elinkeinonsa lopettamisesta.

Hallitus pitää alueen maatalouden elinkelpoisuuden säilyttämistä tärkänä. Se on luvannut korvata purkauksesta ja sen seurauksista maatiloille aiheutuneet vahingot silloin, kun mikään vakuutus ei niitä kata. Käytännössä tämä tarkoittaa menetettyjen viljelysmaiden ja eläinten evakuoinneissa rikottujen aitojen korvaamista.

Tulivuorenpurkauksen aiheuttamia vaurioita tutkimaan on perustettu yliopiston asiantuntijoista ja konsulteista koostuva työryhmä.

PS. Kuvan on ottanut Satu, laavaunelmoijista tällä hetkellä hiljaisempi. Se on otettu Eyjafjallajökullin eteläpuolella, Paradísarhelliriltä Vestmanna-saarten suuntaan. Paradísarhellir on luola, jossa - näin tarina kertoo - läheisen maatilan tyttären rakastaja piileskeli tulevalta apelta, joka ei ollut suhteesta kovin ilahtunut.

Lähteet:

RÚV: Tjón á bújörðum metið
RÚV: Bændur fylgist með framvindu mála

Tuhka on uhka maataloudelle

2010-04-21T09:32:00.005+03:00

Tuhkasade on monilla kohteeksi joutuneilla alueilla kokonaan lakannut, mutta tuhka ei ole haihtunut minnekään. Vaikka ulkopuolista apuakin on saatu, maatalouselinkeinojen harjoittajat kärsivät jo uupumuksesta työskenneltyään vuorotta pelastaakseen eläimensä ja maatilansa tuhkalta.

Tulivuoret ovat aikaisemminkin vaikuttaneet maaseudun elinvoimaisuuteen Islannissa. Kuuluisa esimerkki on tietysti Lakin purkaus 1783-84. Islannissa koettiin viilentyneen ilmaston takia muutenkin vastuksia 1700-luvun jälkipuoliskolla. Sen historian suurin tulivuorenpurkaus oli naula moneen arkkuun. Väestöstä neljäsosan on arvioitu menehtyneen tulivuorenpurkauksen seurauksena joko nälkään tai sairauksiin. Askjan purkaus 1875 lähetti itäislantilaisia joukoin siirtolaisiksi Amerikkaan.

Mitä tapahtuu nyt? Islannin kaupungistumisprosessi on ollut huimaa (vrt. animaatio yllä). Kuinka moni tuhkan saastuttaman seudun vähäisistä maatiloista lopettaa? Karjaa on jouduttu viemään teuraaksi ja tuhka on muodostanut pelloille sementtimäisen kuoren. Joku on jo ilmoittanut lopettavansa, toinen pitää kesän mittaisen tauon elinkeinonsa harjoittamisessa, kolmas on päättänyt olla luovuttamatta. Toivoakin on. Jos tuhkakerros ei ole liian paksu, kasvillisuus voi selvitä. Sadevedet huuhtovat tuhkan nopeasti maaperään, jossa se toimii lannoitteena. Kovettuneen tuhkan rikkomiseenkin on olemassa keinot.

Joka tapauksessa tulivuorenpurkaus koettelee maanviljelijöiden kukkaroita. Huoltotyöt nielaisevat oman osansa, eikä tavallisesti laiduntavien eläinten sisäruokinta ole ilmaista. Joillakin alueilla mitattu kymmenen sentin paksuinen tuhkakerros on liikaa kasvillisuudelle. Tuleva on vielä hämärän peitossa.

PS. Tuhkakuvia Kastljós-ajankohtaisohjelmassa voi ihmetellä seuraavan kahden viikon ajan.

PPS. Kauniimpaa katseltavaa löytyy täältä. Jännää miten räjähdys näkyy aaltona tefrapilvessä.

Lähteet:

Iceland Review: South Iceland Farmers Exhausted by Ash Fall
The Iceland Weather Report: The beginning of the end?
RÚV: 10 sentimetra þykkt öskulag
RÚV: Fóðuröflun í uppnámi
RÚV: Vill halda búskapnum áfram
RÚV: Neyðist til að bregða búi
RÚV: Hætta á að jarðir leggist í eyði

Gunnar Karlsson (2001): Iceland's 1100 years. History of a Marginal Society. C Hurst & Co Publishers Ltd.

Katla-lähdekritiikkiä

2010-04-20T11:50:00.004+03:00

Yritin jäljittää netistä islantilaisia, jotka ennustavat Katlan purkautuvan viikon sisällä, mutta en löytänyt ketään. Kokeilin kötlugosia innan viku ja innan daga - ei ketään. Tarkistin viranomaislähteet, eikä sielläkään kukaan varoitellut kansalaisia uhkaaavsta uudesta purkauksesta. RÚV, Morgunblaðið ja Vísir ovat sen sijaan muutaman päivän sisällä uutisoineet, ettei Katlan virkoamisesta ole merkkejä. Sekä Fimmvörðuhálsin että tämän viimeisimmän Eyjafjallan purkauksen aikana on toki Islannissakin spekuloitu Katlan kohtalolla.

Epäilemättä Katla joskus purkautuu. Se on purkautunut ja purkautuisi ilman Eyjafjallan avustustakin. Islannissa on odoteltu sen purkautumista 90-luvun lopulta lähtien. Silloin magmakammioissa tapahtui jotakin muutoksia, jotka saivat tutkijat kiinnostumaan. Lähinnä huolta on kannettu purkauksen aiheuttamista äkkitulvista.

Löysin Iltalehden kopioiman "uutisen" englanninkielisestä artikkelista, joka ei tarkemmin perustele väitettään 200% lisäyksestä Katlan aktiivisuudessa. Luultavasti olettamus on saanut alkunsa tämänkaltaisista graafeista, jotka kuvaavat kyllä seudun vulkaanisuuteen liittyviä muutoksia, mutta eivät oletetulla tavalla. Diagrammit eivät mittaa Katlan aktiivisuutta, vaan tulivuorten laulun kuuluvuutta (siis tärinää) laajemmalla alueella Eyjafjallajökullilla ja sen naapurustossa. Viivat elävät Eyjafjallan ja lähiseudun tilanteen muuttuessa, eivätkä todista Katlan heräämisestä.

PS. Onko Katlan purkaus sitten väistämättä jättimäinen katastrofi maailman lentoliikenteelle? No ei. Vuosina 1955, 1979 ja 1999 Myrdalsjökull tulvi mikä lienee merkki jonkinlaisesta tulivuoritoiminnasta Katlalla, vaikkei muita havaintoja tapahtuneesta saatukaan. Lentoliikenteeseen ei tullut katkoksia.

Lähteet:

Vísir: Magnús Tumi: Ekkert hægt að fullyrða um Kötlugos
Morgunblaðið: Eldgosið í rénun?
Volcanoes in Iceland: Katla
Institute of Earth Sciences: Eruption in Eyjafjallajökull
Veðurstofa Íslands: Eldsumbrot í Eyjafjallajökli

Helpotusta tuhkatilanteeseen?

2010-04-19T18:35:00.006+03:00

Lentoyhtiöt, kansainvälistä kauppaa tekevät elinkeinonharjoittajat ja maailman kolkissa odottelevat matkailijat voivat ehkä pian huokaista helpotuksesta. Eilisestä lähtien on saatu lukea uutisia Eyjafjallan rauhottumisesta. Rannikkovartiosto teki tänään lennon Eyjafjallajökullille ja tulokset todellakin antavat toivoa tuhkatilanteen hellittämisestä.

Tumma tefrapilvi ei yllä enää entisiin korkeuksiinsa ja purkauksen tuhkapitoisuus näyttää laskeneen: purkauspilvet ovat tällä hetkellä useammin valkoisia kuin mustia. Räjähdysmäisesti lentävän tefran lisäksi, purkausaukossa on havaittu rauhallisemmin virtaavaa laavaa, jota kasautuu kraatterin reunalle. Odotettavissa on tuhkapäästöjen vähenemistä.

Purkaus ei kuitenkaan ole vielä ohi. Vulkaaniseen toimintaan liittyvä vavahtelu näyttää seudulla tasoittuneen (vrt. graafi), mutta suuntaus ei ole hiljenemään päin ainakaan vielä.

Tämän purkauksen yhteydessä on nähty paljon salamia. Upea kuva on orvaratlin (napattu creative commons-lisenssillä). Kannattaa vilasta myös RÚV:n video.

Edit. 20.4. klo 7.25. Nyt saatiin ekat videot kraatterin uumenissa lymyilevästä laavastakin!

Lähde:

RÚV: Gjóska hleðst upp kringum gíginn

Sulavat jäät

2010-04-18T08:37:00.009+03:00

Törmäsin Eruptions-blogissa keskusteluun jäätiköiden sulamisen yhteydestä vulkaanisuuteen Islannissa. Jäätiköthän ovat kutistuneet viime vuosikymmenten aikana koko maailmassa. Kysymys on kiehtova, vaikka vastaus onkin avoin. Tuntuu ihan järkeenkäyvältä, että muutokset tulivuoren yläpuolella olevassa jäämassassa voisivat muuttaa tulivuoren käyttäytymistä: paine muuttuu, räjähdysalttiit kaasut kivisulassa nousevat pintaan ja aiheuttavat räjähdyksiä...

Yleiseen jäätiköiden pienenemisilmiöön liittymättä... Eyjafjallan purkaus on sulattanut arviolta noin 10-15% ymäröivästä Eyjafjallajökull-jäätiköstä. Tulvavesien muodostuminen on vähentynt, kun lumi ja jää kraattereista on sulanut. Suuri osa vedestä, mudasta, loskasta ja jääkimpaleista aloittaa matkansa kohti merta Eyjafjallajökullista esiin pistävälyä Gígjökullilta, jonka ohi mekin kuljimme vuonna 2006 matkalla kohti Þórsmörkiä.

PS. Jos olosuhteet tuhkan peittämällä alueella Eyjafjallajökullin itäpuolella kiinnostavat, kannattaa lukaista Iceland Reviewin toimittajien surullisetkin raportit eiliseltä:

Iceland Eruption: The Birds Fly into the Ash and Die
Iceland Review Reporters: This is Like Ragnarök, the End of the World

Lähteet:

Eruptions: A quick note on thawing ice caps and volcanism
Morgunblaðið: 10-15% af ísnum hefur bráðnað

Tuhkaa ja salamoita

2010-04-17T16:09:00.003+03:00

Islannin tuhkatilanteeseen ei ole saatu helpostusta. Näissä kuvissa tuhkan leviäminen tefrapilvistä näkyy selvästi. Avustuskeskukset on avattu niille, jotka haluavat pois kotoaan, vaikka kyliä ja maatiloja ei olekaan päätetty kokonaisuudessaan evakuoida.

Maatilalliset muualta Islannista ovat tarjoutuneet majoittamaan suojaa tarvitsevia eläimiä. En tiedä onko eläinten turvaan saattamiseen liitynyt vielä kuljetuksia muualle, mutta ainakin niitä on pyritty saamaan sisätilohin.

On vaikea käsittää, että harmaat valokuvat on otettu normaalitasoisilla kameroilla päviäsaikaan, eikä kuvien huonoon laatuun ole muuta syytä kuin tuhkan aiheuttama valon puute ja kohteen ankeus. Esimerkkikuva on RÚV:n sivustolta. Sen on ottanut Vigfús Andrésson.

Tuhkan lisäksi Eyjafjalla on tarjonnut salamoita. Salamointi liittyy tuhkapilvessä liikkuvien partikkelien latauksiin. Se syntyy hiukkasten erotessa toisistaan joko yhteentörmäyksen jälkeen tai kun partikkeli hajoaa osiin.

RÚV: Hjálparstöð opnuð
Photos of Lightning in the Redoubt Volcano Ash Cloud

Tuhka tummentaa maiseman

2010-04-16T09:31:00.012+03:00

Tuhkapilven himmentämä aurinko, laskeumaan peittynyt maa ja pölyssä kärvistelevät eläimet on masentava näky. Toivottavasti The Iceland Weather Reportissa kommentoinut geologi on oikeassa ennusteessaan, ettei tuhkatilanne jatkuisi tällaisena kovin pitkään. Ainakin jos vertaa Eyjafjallan purkaukseen vuosina 1821-23, on toivoa rauhottumisesta. Tuolloin purkaus alkoi samaan tapaan räjähdysmäisesti, mutta rauhottui muutaman päivän kuluessa, vaikka kestikin yli vuoden.

Tuhkan - joka koostuu siis kivi- ja lasihiukkasista - määrään vaikuttaa tulivuoren magman kivilaji. Basalttisissa purkauksissa syntyy kauniita laavapurkauksia, kuten saimme nähdä Fimmvörðuhálsilla. Eyjafjallan kivisula on ilmeisesti dioksiinia. Se on jähmeämpää ja kaasupitoisempaa kuin basalttinen magma. Kun tällainen kivisula joutuu kosketuksiin veden kanssa, syntyy voimakas räjähdys ja paljon tuhkaa. Ryoliitti olisi vieläkin piipitoisempi ja räjähdysherkempi magmakivilaji.

Ensimmäiset tiedot Eyjafjallan tuhkan koostumuksesta on saatu. Fluoria on 25-35 mg kilossa tuhkaa. Senttimetri tuhkaa tällaisilla pitoisuuksilla on liikaa laiduntaville eläimille. Tuhka voi vaarantaa myös sähkön toimitukset Islannissa.

PS. Mustasta raportista on tullut historiallinen bestseller. Sekä sisältöä että muotoa kiitellään. Näyttelijät ovat lukeneet raporttia jo neljä vuorokautta.

Lähteet:

RÚV: Rafmagnstruflanir mögulegar
The Iceland Weather Report: Anatomy of an Icelandic volcano
RÚV: Gæti verið hættuleg
RÚV: Rafmagnstruflanir mögulegar
How Volcanoes Work: Physiocochemical Controls on Eruption Style

Tuhkasadetta!

2010-04-15T16:36:00.013+03:00

Eyjafjallan purkaus ei jäänyt pelkästään Islannin riesaksi. Koko Pohjoisen-Euroopan lentoliikenne on sekaisin tuhkapilven takia. Kenttien sulkemisen vaikutukset ulottuvat tietysti Euroopan ulkopuolellekin. Aamulehti uutisoi kattavasti tilanteen etenemisestä ja tuhkapilven vaikutuksista. Suosittelen tuhkasta kiinnostuneille.

Jos on tuhka ongelma lentomatkailijoille, niin on se kyllä maanteitse liikkuville eteläislantilaisillekin. Tällaista tuhkasadetta ei ole nähty sitten vuoden 1918 Katlan purkauksen. Kuva on Facebookin Fimmvörðuháls - Heitasta gönguleiðin í dag... fanisivulta ja otettu Kirkjubæjarklausturissa tänään. Kuvaajaa ei mainittu.

Laiduneläimille tuhka aiheuttaa tietysti vaaran. Pelätään että laskeuman fluoripitoisuus on korkea, koska näin on historiallisesti ollut, kun Eyjafjalla on purkautunut. Fluori aiheuttaa paitsi kalsiumin puutetta ja sitä kautta luustoon liittyviä sairauksia, myös hengitystie- ja ruoansulatuselimistön vaivoja. Lampaita onkin siirretty laitumilta suojaan. Tuhkasadetta odotetaan huomiseksi Mýrdalsjökulin itäpuolelle. Ihmisiä on kehotettu välttämään ulkona liikkumista ja käyttämään hengityssuojaimia.

Tulivuorenpurkausten ja niiden vaatimien evakuointien yhtedessä olen kiinnittänyt huomiota siihen miten sujuvasti kaikki tuntuu Islannissa menevän. Evakuoinnit sujuvat rutiinilla, ja ihmiset päästetään takaisin koteihinsa heti, kun vaara on ohi. Karjatilalliset saavat erikoisluvan käydä suljetulla alueella huolehtimassa eläimistään. Asiantuntijat keräävät tietoa järjestelmällisesti, ja viranomaiset kokoontuvat säännöllisesti päättämään turvallisuussuosituksista. Nopeasti tapahtui eilen päätien katkaiseminenkin, jotta tulvavesiä saatiin ohjattua vähemmän tuhoisille urille. Ja nyt tietä jo rakennetaan uudelleen.

Lehtien verkkosivuilla ei ole näkynyt vilaustakaan evakuointeihin liittyvästä kritiikistä. Myös pääministeri Jóhanna Sigurdardóttir ja evakuoinnin kohteeksi osuneet suomalaiset FINNARP-retkikuntalaiset ovat tyytyväisiä viranomaistoimintaan.

Viimeisimmän purkauksen hinta/laatu-suhde ei tunnu olevan ihan kohdallaan. Paljon sotkua, mutta ei ollenkaan Fimmvörðuhálsin kauneutta. Ei laavaa.

PS. Toisen kuvan tieprojekti on samalta alueelta vuonna 2006. Näinköhän tuotakaan tienpätkää enää on. Taustalla Vestmannaeyar.

Lähteet:

RÚV: Fólki ráðlagt að nota rykgrímur
RÚV: Mikill flúor talinn í öskunni
RÚV: Volcanic eruption - English version
Iceland Review: Sheep Rounded Up Due to Ash Fall in South Iceland

Jäätikön juoksu aiheuttaa tuhoja Etelä-Islannissa

2010-04-15T08:28:00.010+03:00

Eyjafjallan purkaus on jo osoittautunut edeltäjäänsä paljon tuhoisammaksi. Jäätiköltä Markarfljótin uomia mukaillen vyörynyt tulvavesi repi mukaansa tieinfrastruktuuria ja tuhosi viljelysmaita. Tulvapiikkejä oli eilisen aikana käsittääkseni kaksi. Tämä on nyt sitten se pelätty jökulhlaup, jäätikön alaisen tulivuorenpurkauksen ikävä seuraus.

Tulivuoren ilmaan päästämä vulkaaninen tuhka tummensi nopeasti maiseman purkauksen itäpuolella Skaftártungun, Meðallandin ja Landbrotin tienoolla. Eyjafjallan tuhka on perinteisesti ollut hyvin fluoripitoista, joten eläinten juomavesi on taas vaarassa. Tuhkan haittavaikutukset yltävät ilmateitse jo Pohjois-Norjaan ja Skotlantiin lentokieltoalueen ominaisuudessa. Saapa nähdä yltävätkö vaikutukset Ouluun asti niinkuin ISAVIA eilen ennusteli.

Edit klo 9.30. Lentoliikennettä Pohjois-Suomessa on tosiaan jouduttu rajoittamaan ja odotettavissa on viivästyneitä lentoja. Oulun kentältä nousi juuri kone, mutta tätä pohjoisemmat lähtöselvitykset on peruttu. Tilanne kestää näillä näkymin puolillepäivin.

PS. Vähän kyllä harmittaa, että luonto valtaa taas näyttämön, kun olisi voinut keskittyä fiilistelemään mustaa raporttia, jota luetaan muuten edelleen.

Lähteet:

RÚV: Mikið öskufall austur af eldstöðvum
RÚV: Flugumferð stöðvuð í N-Noregi
BBC: Volcano ash from Iceland hits UK flight plans
HS: Islannin tulivuorenpurkaus vaikuttaa Pohjois-Suomen lentoliikenteeseen
Kaleva: Islannin tuhka mutkistaa Pohjois-Suomen lentoliikennettä

Eyjafjallajökullin vastaisku

2010-04-14T15:18:00.005+03:00

Edit. klo 16.30. Pikateksti siivottu nätimmäksi, tietoa lisätty ja oikaistu.

Sillä aikaa kun uppouduin palkkatyöhön, Islannin tulivuoret tekivät vastasiirron. Ne eivät suostu jäämään kakkoseksi pankkikriisille. Eyjafjallajökull iskee jälleen. Tällä kertaa jäätikön alla, ilmeisesti Eyjafjallan laella on purkautunut tulivuori.

Purkaus saattaa olla suurempi kuin Fimmvörðuháls. Jäätikön sulamisen aiheuttamat tulvavedet virtaavat ykköstien yli, Seljalandin kohdalta, toistaiseksi ainakin sillan ali mereen. Myös jäätikön pohjoispuolella, Gígjökullilla tulvii. Tulvaveden mukana ei ole tullut jäälauttoja.

700 ihmistä on evakuoitu. Alueella liikkuminen on käytännössä kielletty. Vain karjatalouden harjoittajat ovat voineet valvotusti palata koteihinsa huolehtimaan eläinten turvallisuudesta. Myös päätien eteläisellä osuudella liikkumista rajoitetaan.

Odottelen kesärenkaiden vaihtoa kirjastossa, enkä pääse katsomaan RÚV:n kuvamateriaalia vielä, mutta katsokaa te. Hesarin uutisessa on kuva purkauksen synnyttämästä tuhkapilvestä.

Lähteet:

Mikill viðbúnaður vegna eldgoss
Markarfljót flæðir yfir þjóðveginn
Mun stærra gos en í Fimmvörðuhálsi

Eyjafjallajökull järisee taas

2010-04-14T08:10:00.007+03:00

Viimeisten parin viikon aikana seisminen aktiivisuus Eyjafjallajökullilla on ollut aika vähäistä. Järistyksiä on ollut harvakseltaan, pari yli kolmen Richterin tärinää kiinnittivät huomiota, mutta niidenkään yhteydessä ei ole ollut sen kummempaa toimintaa. Viime yönä tilanne muuttui, kun useat maanjäristykset vavisuttivat seutua. Voimakkaimmat ylittivät kaksi ja puoli Richteriä.

Evakuointitoimenpiteet ulottuivat tienoon maatiloihin ja mökkiasutukseen. Ylimääräinen liikenne seudulla kiellettiin. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että maanjäristykset ovat vaimentumassa, eikä niistä koitunut tulvavirtoja eikä muitakaan ikäviä seurauksia.

PS. Näyttelijöiden urakka jatkuu. Raporttia on luettu nyt yli 42 tuntia. Kielitaidottoman kuulijan korvassa vilisevät kruunut, eurot ja prosentit.

Lähteet:

RÚV: Skjálftarnir finnast í Þórsmörk
RÚV: Umferð stjórnað vegna óróans

Fimmvörðuháls sammutti valot

2010-04-13T19:17:00.004+03:00

Fimmvörðuháls siirtyy syrjään pankkisotkujen jälkipyykin tieltä. Tulivuorenpurkaus on - ainakin toistaiseksi - sammunut.

Pankkisotkuista kiinnostuneen kannattaa tsekata selvityslautakunnan englanninkielinen kooste pankkien romahdukseen johtaneista syistä. Ei voi kuin nostaa hattua parlamentille, joka tajusi tilata selvityksen (kyseessä oli jo eri hallitus kuin se, jolla oli lusikkansa pankkisopassa). Selvitystyöhön osallistui viisikymmentä asiantuntijaa. Yli 300 ihmistä antoi tietoja lautakunnalle. 140 ihmistä olivat virallisesti kuultavina.

Vaikka islantilaiset ovat saaneet kuulla raportissa ilmenneistä asioista jo aikaisemmin, on merkittävää, että talousvehkeilyyn liittyvät yksityiskohdat on saatu koottua vakuuttavaan pakettiin, joka ei päästä vastuullisia pälkähästä. Nähtäväksi jää ketkä erikoissyyttäjä vie oikeuteen. Virkavelvollisuuden laiminlyönnistä voi pahimmassa tapauksessa saada vankeustuomion. Vyyhdin rikosoikeudellinen selvittäminen työllistää tällähetkellä 25 ihmistä.

Vaikka muu maailma voi osittain pestä kätensä islantilaisten sotkusta ja kritisoida talousviikinkejä megalomaniasta ja öykkäröinnistä, soisi hallitusten kiinnostuvan raportin sisällöstä laajemmaltikin. Mitä puutteita meidän lainsäädännössä ja käytännöissä on? Kuinka paljon annamme talouselämän ja yritysten pompottaa valtiollista tai kansainvälistä päätöksentekoa? Miten sisäsiittoinen ja ryvettynyt porukka meidän asioista päättää? Millaisia seurauksia poliittisilla virkanimityksillä on? Ovatko tehtävät osaavissa käsissä?

Lähteet:

RÚV: Eldgosi lokið í bili
RÚV: Nokkur mál á lokastigi
RÚV: Vanræksla getur varðað fangelsi

Villiintynyt finanssisektori vihdoin kansissa

2010-04-12T17:06:00.008+03:00

Islantilaiset saivat tänään tulivuoren rinnalle uutta seurattavaa, kun toimittajat alkavat purkaa erikoisselvityslautakunnan raporttia pankkiromahdukseen johtaneista syistä. Lautakunta piti tänään tiedotustilaisuuden, jossa se esitteli tärkeimmät havaintonsa.

Jos tiivistää monitahoisen asian muutamaan, ylimalkaiseen lauseeseen... Keskuspankin johto ja keskeiset ministerit saavat tutkimuslautakunnalta pyyhkeitä. Maan taloutta ja pankkeja ei johdettu ammattitaitoisesti. Pankit lainasivat omistajilleen suuria summia ilman kunnon vakuuksia, syyttivät kriittisiä tahoja kateudesta, pallottelivat vastuuta eivätkä reakoineet selkeisiin varoitusmerkkeihin. Pankkisektori ja poliittinen päätäntä olivat liian toisiinsa kietoutuneet, jotta toiminta olisi ollut objektiivista. Sekä hallitus että eduskunta epäonnistuivat realististen taloustavoitteiden asettamisessa ja pankkisektorin valvonnassa. Pankit kasvoivat hallitsemattomasti. Niiden toiminta kärsi hallinnon ja moraalin puutteesta.

Raportti on tarkka selvitys islantilaispankkien ja hallituksen toiminnasta - ja toiminnan puutteesta - viime vuosina ja siinä riittää luettavaa (parituhatta sivua). Jos ei jaksa kahlata nivaskaa itse, voi kuunnella sen Reykjavíkin kaupunginteatterin näyttelijöiden lukemana livenä netissä tai paikanpäällä teatterilla.

Raportin vähäiset englanninkieliset osiot voi lukea eduskunnan sivustolla.

PS. Katsoin pätkän tiedotustilaisuutta ja olisin kovasti halunnut ymmärtää varsinkin Sigríður Benediktsdóttirin voimallisenkin tuntuista osuutta. Lienee turha toivoa käännösversiota nettiin...

PPS. Eettisen työryhmän lausunto.

Lähteet:

Sigrún Davíðsdóttir's Icelog: The report: a few highlights from the press conference re public governance
Islannin yleisradio
Iceland Review: Crisis Report: Icelandic Ministers Were Negligent

Pohattaduudsonit tulivuoriajelulla

2010-04-10T09:08:00.005+03:00

Tulivuoriviikon kohokohta on ollut Top Gearin vierailu tulivuorella. Näin ainakin vulkanologi Haraldur Sigurðssonille, joka ohjelman asiantuntijavieraan ominaisuudessa pääsi mukaan erikoisvarustelluilla ajoneuvoilla tehtyyn seikkailuun.

Kuvausryhmä päätyi TopGearin liioittelevaan tyyliin yrittämään ajelua uuden uutukaisella laavalla. Jäähdytyssysteemeistä huolimatta, yksi rengas syttyi tuleen. Turvallisuudesta vastannut taho, kuvausryhmä ja vulkanologi vakuuttavat, että temppu oli tarkkaan suunniteltu ja suoritettiin maltilla ja turvallisuus huomioiden.

Ymmärrän ihmisten halun tehdä kaikenlaista erikoista ja kerätä kokemuksia, joihin kenellä tahansa ei ole mahdollisuutta. Toisaalta voin vain kuvitella millainen vauhdikas, leuhka pätkä tulivuoriseikkailusta televisioon päätyy, ja tällainen autoökyily tuntuu tarpeettomalta ja lapselliselta. En tiedä onko tulivuoren tuttuus vai TopGearin villiinnyttävä esimerkki syynä siihen, että laavalla on havainnoitu myös kävelijöitä tällä viikolla.

Ympäristövirasto on tehnyt kuvausryhmän toimista tutkintapyynnön poliisille. Teiden ulkopuolella ajaminen on Islannissa kielletty. Kovin kummoista rikosta tässä ei kuitenkaan taittu tehdä. Kuulemma vain yhden ajoneuvon eturenkaat kävivät uudella laavalla.

Tulivuoren aktiivisuus on muuttunut. Ensimmäisenä poksahtanut kraatteri on hiljentynyt ainakin toistaiseksi ja maanjäristykset ovat siirtyneet itään päin.

Lähteet:

Iceland Review: Top Gear Drives onto Hot Lava in Iceland
RÚV: Óskað eftir lögreglurannsókn
RÚV: Fyllsta öryggis hafi verið gætt
Morgunblaðið: Fólk gengur á dúandi hrauninu
Iceland Review: Original Iceland Volcanic Crater Goes Silent
Morgunblaðið: Jarðskjálftar læðast austur

Kaksi tulivuorituristia menehtyi Fimmvörðuhálsilla

2010-04-07T07:39:00.004+03:00

The Iceland Weather Report raportoi englanniksi.

Edit klo 19.15. Iceland Reviewissä on tarkempi selvitys tragediasta englanniksi.

Lyhyesti sanottuna katumaasturilla liikkeellä ollut islantilaisporukka luuli löytäneensä jo tien ihmisten ilmoille, mutta eksyikin syvemmälle korpeen ja joutui katvealuelle missä autosta loppui bensa. Etsijät löysivät yhden naisen huonokuntoisena, mutta elossa. Mies ja nainen menehtyivät. Karua.

Lisää laavasuihkuja

2010-04-02T09:10:00.008+03:00

Nopea tiedonkulku ja suhteellisen muuttumaton tilanne Fimmvörðuhálsilla synnyti uutisaaltoliikkeen. Milloin oli vuori virkistynyt ja kohta taas todettiin, ettei aktiivisuus ole lisääntynyt tai että itseasiassa se on heikentynyt.

Samanlainen aaltoilu luonnehtii myös kulkua tulivuorelle. Yleisö on päässyt seuraamaan purkausta sekä pohjoispuolelta, Þórsmörkistä, että etelästä. Pääsyä on kuitenkin välillä jouduttu rajoittamaan sään, veden virtausten ja muiden olosuhdemuutosten takia. Nopeasti viranomaiset ovat kuitenkin taas sallineet turistien pääsyn näköalapaikoille.

Viime viikon lopulla maanjäristysaktiivisuutta seuraavat käyrät alkoivat oikeasti enteillä tulivuoren toiminnan heikkenemistä. Maanjäristysrintamalla onkin ollut varsin hiljaista lukuunottamatta eilisen iltapäivän tärinöitä, joista voimakkain ylsi melkein kolmeen Richterin asteikolla. Kun tilannetta vertaa purkauksen alkamista edeltävään, eroa on kuin yöllä ja päivällä. Se on loogista: Eyjafjallan levoton magma on löytänyt purkautumisväylänsä Fimmvörðuhálsilta.

Nyt magma pärskyy maanpintaan myös toisesta halkeamasta. Keskiviikkoiltana ensimmäisen halkeaman pohjoispuolella repesi uusi - ihan ilman maanjäristysvaroitusta. Seudulla oli tuolloin turisteja ja jotkut näkivät maan repeävän silmiensä edessä. Viitisenkymmentä patikoijaa evakuoitiin seudulta helikoptereilla.

Kuvat seudulta ovat käyneet vain upeammiksi ja upeammiksi uuden purkausaukon myötä ja laavavirtojen kimmeltäessä laajemmalla alueella.

PS. Iceland Review irvaili helposti bongattavassa aprillipilassaan vapauttavan kitkerästi Icesavella.

Lähteet:

Haraldur Sigurðsson: Minnkandi órói í gosinu á Fimmvörðuhálsi
Morgunblaðið: Jarðskjálftakippir við Bása
Morgunblaðið: Um 50 ferjaðir með þyrlum
RÚV (Islannin yleisradio)
Vedur.is: Myrdalsjökullin maanjäristysseuranta

Vaara vaanii tulivuorella

2010-03-28T10:28:00.007+03:00

Vuorilla vaeltamiseen liittyy normaalioloissakin omat - nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, onnettomuuksiin ja jaksamiseen -liittyvät riskinsä. Tulivuoren ja jäätikön kanssa pelatessa riskit kasvavat.

Kävelyreitti Skógarista Fimmvörðuhálsille suljettiin eilen. Tuulen suunta muuttui eilen ja kävelijät saivat vastaansa tuhkaa ja höyryä. Kauempana päästöjen myrkkypitoisuus on laimeampaa, mutta purkausaukkojen liepeillä häkää, rikkiä, fluoria ja hiilidioksidia sisältävä hengitysilma voi aiheuttaa pysyviä vaurioita keuhkoihin. Erityisen vaarallisia ovat laaksot, joihin ilmaa raskaammat kaasut helposti kasautuvat. (Edit klo 12.40 Reitti on taas avattu.)

Tulivuorivaellus voi keskeytyä monestakin syystä. Sää voi oikutella. Omat voimat voivat ehtyä. Purkauksen laatu voi muuttua vaarallisemmaksi: laavan suunta voi muuttua, vesistöjen virtaukset kasvaa... jäätikön ja laavan kohtaaminen voi aiheuttaa vaarallisia räjähdyksiä.

Pelastuspartio joutui avustamaan eilen useita vaeltajia alas vuorelta. Osa autetuista oli loukkaantuneita. Toiset olivat varustautuneet retkeen puutteellisesti tai arvioineet oman kuntonsa väärin.

Viranomaisten tehtävä ei ole kadehdittava. Ihmisiä varoitettiin menemästä kraatterien pohjois- ja länsipuolelle tai laavavirtojen väliin, mutta maanmittaajat ovat nähneet alueella kulkijoita. Kaikki ovat tulivuorella omalla vastuullaan. Jos jotakin mullistavaa tapahtuu, apu ja evakuointi kohdistetaan ensisijaisesti paikallisväestöön.

Jotkut ovat sitä mieltä, että on vain ajan kysymys milloin Fimmvörðuhálsilla tapahtuu onnettomuus. Onnettomuus ei kuitenkaan välttämättä liity luonnon dramatiikkaan. Tuhannet ihmiset ovat viikonlopun kuluessa käyneet paikalla. Tähän saakka liikenne teillä on sujunut hyvin, vaikka autoja onkin paljon eivätkä kaikki tiet ole kovin hyväkuntoisia. Myös ilmatila on vilkkaasti liikennöity. Yksi lentäjä joutui eilen tekemään pakkolaskun Fimmvörðuhálsille mekaanisen vian takia, mutta kukaan ei loukkaantunut.

PS. Filminpätkät eivät liity juttuun sinänsä. Ovat aamun saldoa Youtubesta. Kannattaa katsoa jo äänienkin puolesta.

Lähteet ainakin:

RÚV: Enn ítrekað að menn gæti varúðar
RÚV: Lentu í reyk og gufumekki
RÚV: Örmagnaðist á Fimmvörðuhálsi
RÚV: Líkur á að hraunið stífli Krossá
RÚV: Bjart en kalt á Fimmvörðuhálsi
Iceland Review: Toxic Fumes at Source of Iceland Eruption
Morgunblaðið: Gönguleið á Fimmvörðuháls frá Skógum lokað
Morgunblaðið: Mikil flugumferð við gosið
Morgunblaðið: Flugóhapp á gossvæðinu

Tulivuoriretkelle

2010-03-27T07:46:00.007+02:00

Käytännössä kaikki päiväretkien järjestäjät (mm. Iceland Excursions minkä järkkäämällä Þórsmörkin retkellä kävimme 2006)ovat tarttuneet tilaisuuteen ja ottaneet ohjelmaansa erilaisia tulivuoriretkiä.

Toiset retket on suunniteltu vähemmän rohkeiden turistimassojen liikutteluun ja tulivuorenpurkausta jäädään ihailemaan kauemmaksi. Toiset lupaavat tärinää ja jylinää mahdollisimman läheltä laavapurkauksia. Retkiä järjestetään busseilla, jeepeillä, moottorikelkoilla, helikoptereilla ja pienkoneilla. Hinta vaihtelee kuudesta kympistä kuuteen sataan euroon.

Itse pakkaisin mukaan matkapahoinvointitabletit ja bookkaisin Nordic Visitorin moottorikelkka + helikopteri -paketin. Olen keskimäärin aika mamo, mutta en voisi jättää tilaisuutta käyttämättä ja pyrkisin niin lähelle kuin minulle mahdollista.

Icelandair tarjoaa muuten tulivuorimerkeissä viikonloppupakettia Reykjavíkiin huhti-toukokuun vaihteeseen. Vieläköhän se Fimmvörðuháls jaksaa silloinkin purkautua...

No joo, realistista mahdollisuutta purkausbongailuun ei minulla tällä erää taida olla. Täytyy tyytyä muiden turistien valokuviin. Viikonlopun ennuste on niiden suhteen hyvä, koska Fimmvörðuhálsille on luvattu hienoa säätä ja turistien invaasiota.

Edit: Tässä on hieno pätkä IcelandTotalin järjestämältä turvallisemmalta tulivuoriretkeltä.

Laavaa! Laavaa!

2010-03-25T07:56:00.014+02:00

Kolme uutta webbikameraa (1, 2, 3) on käännetty kohti Eyjafjallajökullia.

Aikaisemmin tulivuoren savumerkkejä on voinut nähdä RÚV:n Hekla-kamerasta.

Kolmas kameroista ei toimi tällä hetkellä. Kaksi muuta kuvaa Eyjafjallajökullia niin, että tulivuorenpurkauksen kajo ja höyry näkyy, mutta parempaa katsottavaa ovat nämä videot...

Eilisen kirkkaampi sää suosi tulivuorikuvaajia ja tuloksena on ihan tajuttomia kuvia ja videoita:

Sillävälin Fimmvörðuhálsilla... Basalttinen laavavirta jatkaa Hrunagilin kanjonia pitkin kohti Þórsmörkiä. Sen kulkua kuvaamaan tarvitaan vielä uusi laavasana: hraunfoss, laavaputous. Sen kun pääsisi näkemään.

Lähde: Iceland Review

Mitä geysir on islanniksi?

2010-03-24T19:49:00.006+02:00

Tuomas Järvelän Suomi-islanti-suomi-sanakirjan suosiollisella avustuksella keräsin vähän tulivuorisanastoa.

Neljä tapaa sanoa laavavirta:

hraunflæði
hraunstraumur
hrauná
hraunrennsli

Arvaat varmaan, että hraun on suomeksi laava. Se tarkoittaa myös laavakenttää ja esiintyy useissa islantilaisissa paikannimissä. Laavakentällä kasvaa hraungambri (tierasammal) ja se päättyy laavakentän reunaan: hraunjaðar.

Kuvan laava kuuluu taustalla näkyvälle Heklalle. Kuva on 2008 reissun satoa.

Kaksi tapaa sanoa tulivuori:

eldfjall
eldstöð

Fimmvörðuhálsin purkauksesta käytetään myös nimeä eldsprunga, tulivuoren halkeama.

Kaksi tapaa sanoa tulivuorenpurkaus:

eldgos
eldsumbrot

Ihan niinkuin Suomen kielessäkin, pelkkä gos - purkaus - riittää, kun konteksti on selvä.

Kolme ja puoli tapaa puhua kraatterista tai kalderasta:

eldgígur
eldborg
gígskál
gígur

Kun kraattereita on näin paljon niistä syntyy gígaröð, kraatterijono.

Muita tuliperäisiä sanoja:

gosbelti - tuliperäinen vyöhyke
eldvirkni - tuliperäisyys
eldvirkur - tuliperäinen

eldfjallafræði - vulkanologia
eldfjallafræðingur vulkanologi

gosberg - laavakivi
gosmöl - tefra

gosaska - vulkaaninen tuhka
öskufall - tuhkasade
öskuský - tuhkapilvi
öskusýni - tuhkanäyte

gufa - höyry

Mutta mitä on geysir islanniksi? Se on goshver.

PS. Pari verbiä sekaan: renna (virrata), melta (sulattaa).
PPS. Bonussana: hrauntjörn, laavajärvi.

Tulivuorta voi tutkia monin tavoin

2010-03-23T18:49:00.006+02:00

USGS:n sivuilla on helppotajuinen selvitys erilaisista tavoista tarkkailla tulivuoren toimintaa. En tiedä miten tutkimusmenetelmät painottuvat Islannissa.

Tulivuorten tutkimus on osittain maanjäristysten tutkimista. Tulivuorenpurkauksen yhteydessä maa järisee magman ja vulkaanisten kaasujen hakiessa tietään kohti maanpintaa. Useimmiten tulivuorenpurkausta edeltävät maanjäristykset ovat voimakkuudeltaan 2-3 Richterin asteikolla ja esiintyvät korkeintaan 10 kilometrin syvyydessä tulivuoren alla.

Eyjafjallajökullin seismistä toimintaa voi taviskin seurailla helposti Islannin meteorologisen toimiston nettisivuilla.

Maanpinnan liikkeitä arvioidaan hyödyntäen GPS-paikannusta ja kallistusmittareita. EDM-mittareilla mitataan elektromagneettisten signaalien avulla kahden pisteen etäisyyttä toisistaan. Pisteiden suhteen muuttuminen voi paljastaa kohdan, jossa magma nousee pintaan.

Myös Eyjafjallajökullilla on käytössä GPS-paikantimia. En kuitenkaan ole löytänyt mistään reaaliaikaista tietoa paikantimien sijainneista tai niiden muuttumisesta.

Satelliitit osallistuvat tulivuorten tutkimukseen muutenkin kuin tarjoamalla tietoa sijainnin määrittämiseen. Islantilaisetkin käyttävät kaukokartoitussatelliittien (ENVISAT ASAR, TerraSAR-X) tarjoamia kuvia, joita analysoimalla voidaan havaita maanpinnan muotojen muutoksia alueella. Satelliitit (MODIS) havainnoivat myös poikkeamia maanpinnan lämpötilassa.

Luotausta hyödynnetään myös lähempänä maanpintaa. Rannikkovartiosto on kerännyt tietoa lennoillaan SAR-tutkan avulla.

Seismisen toiminnan ja maanpinnan muutosten seuraamisen lisäksi, tulivuoren toimintaa tutkitaan mittaamalla sen kaasupäästöjä eri tavoin sekä ilmasta että maaperästä. Lisäksi tutkitaan lähiseudun vesistöjen kemikaaleja.

Lisäykset ja korjaukset tähän Maallikko oppii uutta -tyypin blogientryyn ovat enemmän kuin tervetulleita. :-)

PS. Juttu on kuvitettu ihan muulla kalderalla. Askja purkautui viimeksi 1961. Kuva on meidän 2006 reissulta. Pahoinvoinnilta ei Cessnassa vältytty, mutta lähtisin uudelleen heti.

Lähteet:

USGS: How We Monitor Volcanoes
Institute of Earth Sciences: Eruption in Iceland at the Eyjafjallajökull volcanic system begins 20 March 2010
Institute of Earth Sciences: Results from observations flights over the eruption site 21 and 22 March 2010 (pdf)

Islannin höyry ja laava

2010-03-23T12:13:00.008+02:00

Sitä samaa, sitä samaa, kuuluu Fimmvörðuhálsin purkaukselle. Alla Reutersin videokooste lounasviihteeksi. On se niin kaunis! Jos olet Islannissa, voit yrittää nähdä purkauksen Þórsmörkin tiehaarassa Fljótsdalissa. Siitä eteenpäin tie on suljettu, koska sen yli virtaavan Krossá-joen vesimassa on kasvanut sulamisvesien ansiosta.

Päivitin tohon sivuun syötteitä ja linkkejä, joita itse käytän tilannetta seuratessani. Tuota Erik Klemetin Eruptions-blogia täytyy lukea enemmänkin. Sieltä löytyy syvällisempää asiantuntemusta tulivuorikysymyksissä. Myös Wikipedian Eyjafjallajökull-sivu päivittyy tilanteen edetessä.

Lähteet:
RÚV: Forvitnir ferðamenn á ferð
Iceland Review: Volcanic Fissure in Iceland Might Be Growing

Kunka seurata tulivuoren purkausta

2010-03-22T10:50:00.007+02:00

Uutisia tulivuorenpurkauksesta englanniksi kannattaa bongailla Iceland Review:n sekä IceNewsin sivustoilta. Islanninkielisiä lähteitäkin (vaikkapa Yleisradion nettisivuja ja Morgunblaðiðia) voi tsekkailla, jos aihe kovasti kiinnostaa. Niistä löytyvät uusimmat kuvat ja videot. Googlen kääntäjällä saa ainakin osan tekstistä käännettyä (jopa suomeksi!) niin, että vähän tietää mistä arkkelissa puhutaan. Youtubesta löytyy useitakin videoita.

Hesari repi tulivuoritilanteesta eilen lievästi ilmaistuna lööpin otsikon: Kotieläimet jäivät loukkuun ihmisten paettua tulivuorenpurkausta Islannissa. Eihän siellä tietenkään kukaan mihinkään loukkuun jäänyt. Useimmat eläimet ovat varmasti pärjänneet oikein hyvin, eivätkä ole edes huomanneet kotiväen evakkoretkeä. Lähes kaikki asukkaat pääsivät nimittäin palaamaan koteihinsa jo eilen iltalypsyn aikaan.

Isompi ongelma koskee laiduntavia eläimiä, jotka eivät pääse suojaan mahdollisilta tuhkalaskeumilta ja altistuvat huonossa tapauksessa myrkyttyneelle vedelle. Suuria tuhkalaskeumia ei toistaiseksi ole kuitenkaan havaittu. Ihmisiä on kehotettu tarkkailemaan eläintensä vedenjuontia ja mahdollisia myrkytysoireita sekä pitämään eläimet sisätiloissa, jos mahdollista.

Purkaustoiminnassa tapahtui aamulla muutos, kun tuhkapilvi kohosi halkeamasta neljän kilometrin korkeuteen. Syynä lienee vesihöyryn aiheuttama räjähdys, ei niinkään seismisen aktiivisuuden lisääntyminen. Aamun räjähdyksen jälkeen savua on tullut vähemmän, mutta viimeisimpien uutisten mukaan purkauksen voima olisi tasaisessa nousussa.

Kuten eilen mainitsinkin, tuo Fimmvörðuhálsin alue sijaitsee suositun vaellusreitin varrella. Kjartan Sigurðsson on blogissaan havainnollistanut vaellusreitin ja purkaushalkeaman suhdetta mainiosti. Linkin sivustolle löysin The Iceland Weather Reportista.

Rannikkovartiosto suunnittelee lentävänsä alueella tänään puolenpäivän aikoihin (Islannin aikaan). Uutisia ja videoita odotellessa...

Edit klo 18.40. Nyt ne päivän kuvat ja videot on nähtävissä RÚV:n sivuilla. Kuvissa näkyy hienosti miten laava on levittäytynyt lumiseen maisemaan.

Lähteet:

Islannin Yleisradio
Iceland Review: Update on Iceland Volcanic Eruption
Iceland Review: South Iceland Farmers Urged to Watch Out for Ash

Tulivuori purkautuu Etelä-Islannissa!

2010-03-21T09:19:00.014+02:00

Nyt se sitten tapahtuu! Islannissa purkautuu tulivuori! Purkautuja löytyy Eyjafjallajökullin alta, läheltä Skógaria.

Jo jonkin aikaa on seurattu maanjäristysten yleistymistä (vrt. kuva oikealla) Eyjafjallajökullilla tulivuorenpurkausta uumoillen. Välillä tilanne taisi vähän rauhoittuakin, mutta yltyi uudelleen, ja viime yönä purkaukset alkoivat.

Alueen evakuointia on viimevuosina harjoiteltu ja väestön siirtäminen turvaan kolmeen evakuointikeskukseen sujui hyvin.

Suurin uhka näissä jäätikkötulivuorien purkauksissa ei suinkaan ole laava sinänsä, vaan korkean kuumuuden aiheuttama nopea jään sulaminen ja tulvavirrat (jökulhlaup). Tällähetkellä purkaus rajoittuu kuitenkin alueelle, jossa jäätä on vain vähän, eikä tulvan vaaraa toistaiseksi ole. Alue on muuten vaeltajille tuttu Fimmvörðuháls Eyjafjallajökullin ja suuremman Mýrdalsjökullin välissä.

Etelän lentokentät (Keflavíkiä myöten) on suljettu, koska purkauksen ilmoille päästämä tuhka aiheuttaa riskejä lentoliikenteelle. Tuuli puhaltaa tällä hetkellä seudulla luoteeseen, Reykjavíkiä kohti. Tuhkalaskeumia on havaittu mm. Fljótshlíðissa ja Landeyjarissa.

Islannin yleisradion Hekla-kamerassa saattaa öiseen aikaan nähdä Eyjafjallajökulin purkauksen valoja.

PS. Valokuvan jäätikkö on joko Eyjafjallajökull tai Mýrdalsjökull. Kuva on otettu Skógarin retkeilymajan liepeillä muistaakseni Eyjafjallan suuntaan.

PPS. (Edit) Ekat videot alkavat löytyä netistä (RÚV).

Lähde lähinnä: Islannin yleisradio

Lue lisää:

Volcano erupts near Eyjafjallajoekull in south Iceland
Increasing signs of activity at Eyjafjallajökull in Iceland
Eruption started at Eyjafjallajökull in Iceland
Eyjafjallajökull and Katla: restless neighbours

Hiljaisuuden katkaisee viisulähetys

2010-02-06T14:18:00.006+02:00

Toivottavasti joku eksyy passiiviseen blogiimme tänään. Kannattaisi, sillä silloin ehtii vielä seurata Islannin euroviisukarsintafinaalia. Lähetyksestä voi nimittäin nauttia netissä, kun viisuportaali www.eurovision.tv lähettää sen yhtyistyössä Islannin yleisradion RÚV:n kanssa osoitteessa http://www.eurovision.tv/esctv.

Mahtavaa! Ja uskomattoman hienoa, että on facebook, jonka avulla tämä tieto saavutti minut.

Karsinta alkaa kello 20.10, eli Suomessa sitä katsotaan kymmenen jälkeen. Kisassa on mukana kuusi kilpailijaa, joista Hera Björkiä pidetään ennakkosuosikkina. Kappale on jo viime vuosilta tuttua islantilaista viisutyyliä. Mimmi vaikuttaa mukavalta.

Kauppiasveljekset telkkarissa

2009-10-12T20:49:00.004+03:00

Islantia ei Suomen telkkarissa turhan usein kuule. Muistakaas katsoa huomisen dokumenttiuusinta, joka kertoo reykjavikilaisesta pikkukaupasta (Kvartersbutiken Kjötborg, FST klo 18.30).

Mun telkkaviritykset ei taivu käännöksiin (enkä ihan vielä osaa islantia tarpeeksi...), joten näen ohjelman vasta, kun vierailen vanhempien luona seuraavan kerran (isä lupasi nauhottaa).

Paketti Islannista!

2009-09-11T11:55:00.008+03:00

Mukavuudenhaluisuuttani olen aina omaksunut uusia tietoja ja taitoja mielummin osmoosin kuin opiskelun kautta. Sanojen pänttääminen, kieliopin opiskelu ja ääntämisen harjoittelu yksin tuntuu puurtamiselta ja lopputuloksen kannalta epävarmalta. Nopeasti oppikirjan kappaleiden läpikäyminen jää.

Siksi kiinnostuinkin kun törmäsin netissä artikkeliin lapsenomaisesta kieltenopiskelusta. Kaikki neurolingvistit eivät usko, että ihmisen kyky omaksua kieli opiskelematta sitä katoaa lapsuuden jälkeen. Heidän mukaansa aikuinen tekee itselleen karhunpalveluksen yrittäessään liian varhain tuottaa puhetta tai tekstiä, ja kiinnittäessään liikaa tietoista huomiota kielen rakenteisiin.

Loistavaa! Lupa olla laiska ja passiivinen! Ei tarvitse vaivautua väkertämään lauseita, joiden oikeellisuudesta on epävarma, tai muistella kielioppisääntöjä. Ei tarvitse tehdä melkein mitään! Tarvitsee vain kuunnella. Ja antaa kielelle tilaisuus. Kuuntelemisesta olen aina pitänyt. Parhaiten keskityn nimenomaan kuuntelemalla.

Mutta ketä kuuntelisin? Minulla ei tietenkään ole ketään islantilaista osoittamassa äidilliseen tyyliin ympäristöni esineitä. Kukaan ei puhu minulle islantia elävissä tilanteissa, joissa konteksti voisi auttaa minua ymmärtämään ja samalla oppimaan kieltä. Tarvitaan siis jonkinlainen kompromissi: kirja, käännös ja äänikirja.

Jotkut opiskelevat kieltä elokuvista ja kirjoista. Ajattelin kokeilla samaa (rennolla ja passiivisella, yksityiskohtiin takertumattomalla asenteella) ja tilasin Einar Már Guðmundssonin Englar alheimsinsin sekä tekstinä että äänenä - kirjailijan itsensä lukemana. Minulla olikin suomenkielinen käännös (Kaikkeuden enkelit) entuudestaan. Ajattelin kirjan sopivan opiskelutarkoitukseeni kolmesta syystä: se on sairaan hyvä romaani, se ei ole tuhottoman pitkä ja luvut ovat lyhyitä.

Tilasin kirjan sunnuntaina Bóksala stúdenta-nimisestä nettikirjakaupasta, ja nyt se on jo minulla! Kauppa on erikoistunut tarjoamaan edullisia kurssikirjoja opiskelijoille, mutta löytyy sieltä paljon muutakin kirjallisuutta. Varsin siedettävä hinta oli tilaamallani paketilla: 30,47 e postikuluineen päivineen. Kun EU:n ulkopuolelta saapuvan lähetyksen arvo on alle 45 e, ei myöskään tarvitse maksaa alvia tai tullia Suomeen.

Testataanpa ensimmäinen luku...

Islanti tulee Eurooppaan!

2009-07-16T19:05:00.003+03:00

Muistatteko kun Suomi meni Eurooppaan? Ennen Euroopan Yhteisöön liittymistä olimme se suomettunut maa Neuvostoliiton laidalla. Ai, itsenäinenkö ihan. Jaha, vuonna 1970... vai niin... (Kyseisen australialaisherran vaimo ihmetteli kykyäni tuntea hanasta valuvan veden kylmyys.)

Euroopan Unioni teki meistä eurooppalaisia. Enää ei tarvinnut tuntea olevansa ulkopuolella - ainoastaan vähän juntimpi. Jos Islannista tulee osa Euroopan Unionia, koetaanko siellä samanlainen kansallishenkinen muutos? Tarvitsevatko islantilaiset sitä edes?

Äänestin aikoinaan Suomen liittymistä vastaan, vaikkei ulkopuolelle jääminen olisikaan pelastanut Suomea uusliberalistisen maailmantalouden riepottelulta. Jos saisin päättää liittyykö Islanti, sanoisin kyllä. Ainakin jos se tarkoittaisi sitä, että lomailevien lemmikkien tuominen maahan Seyðisfjörðurin sataman kautta mahdollistuisi...

Tämän haaveen herätti Islannin päätös hakea EU-jäsenyyttä.

Mukavaa Islannin reissua!

2009-05-22T09:42:00.003+03:00

Virpi on lähdössä Islantiin! Ihan just kohta! Nostin tuolta kommenteista pätkän tähän framille. Tieto kun voi hyödyttää muitakin Islannin matkaa suunnittelevia. Kiitos, Virpi, ja kaikinpuolin antoisaa reissua!!

Halvimman majoituksen Reykjavikissa löysin majatalo Gallery Centralista, 11000 kruunua/yö kolmen hengen perhehuone (http://www.reykjavikcentral.com/index.html), ja Heimaeylta lunnimajatalosta, 9000 kruunua/yö kolmen hengen huone (http://tourist.eyjar.is/?page=guesthouse&lang=en).

Halvin pikkuauto löytyi Geysir Car Rentalilta, 180 e/4 päivää (+lisämaksuja tuomisesta, hakemisista ja lisävakuutuksista).

Omat päivitykset on jääneet, koska kuvittelin jotenkin ottavani haltuun tän talouskuvion ja pätevänä kommentoivani kaikkea mitä Islannissa tapahtuu. Hah... :-)

Kuusi

2009-01-26T20:06:00.004+02:00

Mummonkammarin Amalia haastoi meidät kertomaan kuusi asiaa. Me haastetaan Maahisentien Anukatri samaan puuhaan. Tässä meidän kuutonen:

1. Akureyri on meidän lempikaupunki Islannissa.

2. Olemme molemmat omalla panoksellamme kartuttaneet Maaritin kukkaroa 80-luvulla, kun hän päivähoiti Satua viikon. Satanen satsattiin tulevaisuuteen: Maarit osti sillä Vakoojan käsikirjan (99 mk Rinteen kirjakaupasta).

3. Olemme molemmmat opiskelleet ranskaa, portugalia, venäjää, islantia ja saksaa emmekä osaa mitään näistä kielistä.

4. Tykkäämme intialaisesta ruuasta.

5. Ollaan synnytty kesäkuissa.

6. Asumme molemmat Alppilassa, vaikka kotioviemme välillä on 610 kilometriä.

Säätiedotus Islannista

2008-11-25T07:39:00.005+02:00

The Iceland Weather Report on osoittautunut hyväksi tavaksi seurata Islannin tapahtumia. Suuri osa uutisista ja varsinkaan tunnelmista ei yllä suomenkieliseen mediaan, eikä Iceland Review tarjoa samaa henkilökohtaista perspektiiviä, vaikka Daily Life -kolumnit ovatkin käsitelleet taloustilannetta ahkerasti ja nimenomaan tavalisen kansalaisen kannalta.

Nyt kaduttaa, että islannin kielen taito on tasolla hundurin, kötturin, brúnn, bleikur... Islannin yleisradion sivuilta voisi seurata uutislähetyksiä ja muita ajankohtaisraportteja. Tässä pätkässä on kyllä katsottavaa kielipuolellekin.

Mielenosoituksissa ja kansalaistapaamisissa tuntuu olevan viikko viikolta enemmän ihmisiä. Vaaditaan puhdistuksia hallituksessa ja keskuspankissa ja äimistellään, kun kukaan ei ole ymmärtänyt jo erota. Tämän aktiivisen, vihaisenkin voiman takia haluaisin olla paikan päällä todistamassa muutosta.

There is so much fire in people, so much brilliance, skill, knowledge, articulation, clarity, sense of fairness and justice, desire for something new and wholesome and better … it has to come to pass. It just has to.

- Alda, The Iceland Weather Report

Monttu auki

2008-10-10T15:14:00.008+03:00

Enpä ikinä olisi uskonut sanovani tätä, mutta toivoisin tietäväni enemmän talouselämän koukeroista ja koukeroisista säännöistä. Minusta ainakin vaikuttaa siltä, että ollaan tultu tilanteeseen, jolloin sääntöjä ei enää olekaan. Pörssit kiinni, rahastot jäädytetty, ihmiset ulalla.

90-luvun alun lama kosketti minua lähinnä tulevaisuudennäkymät synkistämällä. Minulla tai ystävilläni ei ollut omaisuutta, joka olisi siinä rytäkässä menettänyt arvonsa. Vanhemmatkin olivat saaneet asuntolainansa maksettua 80-luvulla. Opiskelin yliopistossa, eikä minulla ollut luokkatovereita, joiden yrittäjävanhemmat olisivat päättäneet päivänsä oman käden kautta. Olin sopivan nuori, etten oikeastaan kunnolla ymmärtänyt yhteiskuntaa ravistelevaa muutosta. Pelkäsin vain sosiaaliturvan romahtamista ja olin varma, että tulisin aina olemaan työtön.

Onko Islannissa nyt käynnissä sama hämmästyttävä prosessi? Miten on mahdollista, että lama vahvisti uusliberalismia Suomessa? Eikö se pikemminkin osoittanut miten voimattomiksi ja avuttomiksi markkinatalous voi kansalaisensa jättää?

Mitä Islannissa nyt tapahtuu? Suomessa laman seurauksena työttömyys ponkaisi viiden prosentin kieppeiltä 18 prosenttiin, tuhannet ihmiset tekivät itsemurhan, perheiden pahoinvointi lisääntyi, eivätkä tulevat sukupolvet enää syntyneetkään lottovoittosuomeen. Osa sosiaaliturvaan suunnatuista lamaleikkauksista on edelleen voimassa ja vaikuttaa käytännöllisesti katsoen meidän kaikkien elämään. Monien elämän velkavankeus muutti lopullisesti.

Ekonomi Sari Rämö kertoo Helsingin Sanomien verkkoliitteessä:

Moni islantilainen on kuitenkin jo nyt teknisesti konkurssissa: lainat ovat paisuneet omaisuuden arvoa suuremmiksi. Inflaatio on kasvattanut kruunumääräisiä lainoja, mutta suurin kirous ovat valuuttalainat. Tilanteen mahdottomuudesta kertoo jotain esimerkiksi se, että valuuttaveloilla autonsa ostaneet ovat jo ilmoitelleet sanomalehdissä antavansa autonostajalle autonsa velkoineen ja miljoona kruunua kaupan päälle.

Kapitalismin kriisi on mahdollisuus havahtua ja tarkistaa arvojaan. Lama ei tuonut suomalaisille kestäviä inhimillisiä arvoja, mutta ehkä islantilaisista useampi innostuu arvostamaan vaatimattomampaa vapautta.

PS. Islanti on muuten nyt myynnissä. eBay:ssä, missäs muualla.

Islanti kaupan pilkkahintaan?

2008-10-07T20:15:00.003+03:00

En ole ainoa, jolla konkurssikypsästä Islannista lukiessa tulee mieleen kysymys: mitä tapahtuu kun valtio menee konkurssiin? Voiko sen sitten ostaa pilkkahintaan? Paljonko Islanti maksaa? No, tuskinpa minulla olisi siihen varaa, vaikka halvalla saisikin.

Siskokset puuhaavat muita projekteja, eivätkä ole oikein saaneet Laavaunelmiin vauhtia, mutta jos talousuutiset kyllästyttävät, käykää Maahisentiellä. Anukatri on Islannissa juuri nyt.

Múm Flow'ssa

2008-08-15T13:49:00.002+03:00

Pääkaupunkiseudun ihmiset pääsevät - jos omistavat 40 euroa - tänään nauttimaan islantilaismusiikista. Múm esiintyy nimittäin Flow-festareiden päälavalla kello 22.30.

Tahtoo nähdä revontulia

2008-08-14T09:36:00.003+03:00

Eräiden siskosten reipastumista odotellessa... ihailkaa Sigurdur H. Stefnissonin revontulikuvia. Islannista tietenkin.

Paras aika revontulten bongailuun on kevät- ja syyspäiväntasauksen tienoolla. Komeimmillaan ne ovat illalla yhdentoista aikoihin. Kirkas pohjoistaivas auttaa kummasti. ;-)

2008-06-30T11:38:00.002+03:00

Nyt mennään. Kaikenlaista hässäkkää ehti mahtua viime tunteihinkin, kaikenlaista pakattavaa on mystisesti kadonnut ja unohtunut. Hyttysmyssy katosi muutossa, samoin lippis. Eräs unohti uimapuvun ja makuupussin.

Jännittää.

Muista pipo, kaulahuivi ja käsineet

2008-06-24T14:27:00.005+03:00

Pohjois-Islantiin on viikonlopulle luvattu lumisateita. Näitä ennustaa AccuWeather, joka povaa Akureyri-päiväksemme ukkosta.

Olinkin autuaasti unohtanut, että pipo tuli viimeksikin tarpeeseen. Jos nyt ei muuten niin valaita bongatessa ja jäisellä laguunilla risteillessä.

Garðskagin majakat

2008-06-17T18:06:00.007+03:00

Lähestyvän Islannin reissun kunniaksi sarja muistoja edelliseltä reissulta 2 vuotta sitten...

Kauaa emme malttaneet Njarðvíkissa pyöriä vaan lähdimme Garðskagin suuntaan katsastamaan Reykjanesin karuja maisemia ja majakoita sekä bongailemaan itsetuhoisesti tielle syöksyviä lokkeja.

Paras aika lintubongailuun Garðskagissa on huhti-toukokuu ja syys-lokakuu. Näin kesäkuussakin paikka vaikutti amatöörin silmään varsin kiintoisalta. Paljon vieraita lintuääniä, jotka tulisivat kyllä Islannin matkan aikana tutummiksi.

Garðskagissa on kaksi majakkaa. Vanhempi on 1800-luvun lopulta ja kuvan uudempi vuodelta 1944. Tasaisen harmaa taivas on kuvassa korvattu myöhemmin toisaalla Islannissa kuvatulla tavaalla.

Islannissa on muutama muukin majakka ja se on oikein hyvä kohde majakkaentusiasteille. Islannin majakkaseura kertoo toiminnastaan myös suomeksi!

Ensivaikutelma Islannista oli karu, harmaa ja laakea. Islanti haisi - levälle ja rikille. Islanti oli kuitenkin jotakin niin erilaista, että ensimmäisen päivän mp3:lla nauhoitetut raportit kuulostavat innostuneilta ja viimeinen ennen nukkumaanmenoa väsyneeltä, mutta onnelliselta.

Pää räjähtää

2008-06-16T15:42:00.005+03:00

Sigur Rósin uusi albumi ilmestyy 23. päivä. MP3 versiot voi ladata netistä jo tänään.

Mikä parasta kaltaiselleni rajatapaukselle, joka ei oikein osaa päättää onko Sigur Rós eteerisen nerokasta vai ärsyttävällä tavalla levottomuutta aiheuttavaa sekavaa musisointia, koko levyn voi kuunnella yhtyeen saitilla ilmaiseksi.

Levyn avausraidan, Gobbledigookin, saa ihan omaan ämpäriin asti - ken tahtoo. Oma pää tuppaa jotenkin menemään solmuun ja räjähtämään joistakin Sigureista ja tämä on juuri niitä. Toisen biisin kohdalla helpottaa ja kolmannen vielä enemmän... Huuh.

Ei tämä ainakaan yhdentekevää pintaliitopoppista ole.

Islanti-mainontaa mainonnassa

2008-05-30T07:39:00.003+03:00

Mainos jossa tyyppi keittää riisiä geysirissä on minusta hauska, vaikka hauskuutta sävyttääkin tieto siitä miten upeita geysireitä on saatu ikuisiksi ajoiksi sammumaan, kun turistit ovat viskoneet niihin kolikoita ja muuta pikkuroinaa, ja paikalliset keinotekoisesti edesauttaneet vedenpurkauksia.

Ei siis kuitenkaan mennä kokeilemaan hommaa itse. Ei vaikka aiheesta on tehty myös kotikutoinen mainosversio.

Ylikansallisen riisin sivuilla voi voittaa matkan Islantiin. Myös Eirikuva arpoo Islannin matkaa. Islanti onkin ollut monien matkakilpailujen kohdemaa viime aikoina. Icelandair taitaa kampanjoida.

Lauantaina nähdään!

2008-05-23T09:51:00.007+03:00

Jee! Islanti selviytyi lauantain Euroviisu-finaaliin! Viimeksi maa pääsi kisaamaan voitosta vuonna 2004, jolloin Jóunsi sijoittui mielestäni vähän aneemisella balladillaan yhdeksänneksitoista.

Eurobandið esiintyi iloisesti ja raikkaasti, laulun sanomaa syleillen. Mielestäni kiva viisu, ja kun annetaan vähän ulkomusiikillistenkin syiden vaikuttaa, minä tekstaan lauantaina ääneni Islannille.

Äänestysohjeet löydät Ylen sivuilta. Islantia voit äänestää joko soittamalla numeroon 0700 717 11 tai tekstaamalla ESC11 numeroon 17132.

Islanti esiintyy finaalissa yhdentenätoista ja antaa äänensä kuudentenatoista. Viime vuosina Islannilta on herunut kovia pisteitä Suomelle. Saas nähdä miten tänä vuonna käy.

Tämänvuotisesta, englanniksi esitettävästä kilpakappaleesta löytyy muuten Islannin kielinenkin versio: Fullkomið líf

Lähde: esctoday.com

Islanti finaaliin!

2008-05-22T14:00:00.008+03:00

Muistattehan, että tänään klo 22 TV2:lla televisioitavan Euroviisujen toisen semifinaalin aloittaa Islanti!

Islanti vetoaa äänestäjiin. Fridrik Omar and Regina Osk eivät ole mitä tahansa viisuyrittäjiä, vaan ihka oikeita Euroviisu-faneja. Eikö olisikin reilua antaa äänensä Islannille ja toteuttaa Eurobandiðin ultimaalinen unelma Euroviisu-voitosta!

Jos pyyteetön motiivi ei vielä saa tekstaamaan Islannin kilpailunumeroa, tässäpä lyömätön argumentti:

Wouldn't you want to visit Iceland for the 2009 Eurovision Song Contest?

Eurobandiðin MySpacesta löytyy paitsi Islannin tämän vuoden ehdokas, myös viisukovereita. Toivottavasti finaalipaikka tänään irtoaa - me suomalaisethan emme voi asiaan vaikuttaa, koska oma ehdokkaamme ei ole tänään mukana, vaan varmisti jatkopaikkansa jo tiistaina.

Islanti on suosikki!

2008-05-06T10:19:00.004+03:00

Oma euroviisusuosikkini ei ole vielä selvillä, mutta aktiivisemmat oululaiset euroviisuilijat ovat valinneet omansa. Se on Islanti!

Islannin viisuehdokas on Eurobandið-kokoonpanon ysäriteknohumppa This is my life ja pakko myöntää, että hyvin se alkaa pompututtamaan. Luulisi että tarttuva, iloisenhaikea kappale maistuu ainakin Euroviisu-bilettäjille viisuhuuman taustamusiikiksi. Sitä on hyvä kuorossa laulaakin.

Pisteet Islannille ainakin viimevuosien monipuolisista viisuvalinnoista!

Islanti Brysselissä

2008-04-20T21:38:00.003+03:00

Olen menossa piipahtamaan Brysselissä parin viikon kuluttua, ja kyllä kannattaakin, sillä tänä keväänä siellä on myös Islanti.

Brysseliläinen taidekeskus Bozar isännöi Iceland on the Edge -festivaalia, jonka kärrää islantilaista taidetta - ainakin elokuvaa, musiikkia, kuvataidetta, tanssia, teatteria - belgialaisten ihmeteltäväksi helmikuun lopusta kesäkuun puoliväliin.

Oikeastaan juuri minun aikatauluuni sopivia tapahtumia ei ole tarjolla, mutta onneksi on Skál-näyttely, joka keskittyy esittelemään islantilaisia juomasarvia. Samalla voisi vilaista myös näyttelyä, joka esittelee uutta islantilaista arkkitehtuuria - nimittäin Reykjavíkiin rakennettavaa konserttikeskusta.

Bozar eli Palais des Beaux-arts (Rue Ravenstein 23) sijaitsee Sablonin kaupunginosassa, siellä missä taidetta ja museoita riittää muutenkin. Ainakin Islanti-aiheiset näyttelyt ovat ilmaisia.

88% islantilaisista surffaa

2008-04-18T09:09:00.002+03:00

Netti on ihana! Lieveilmiöistä ja ruuturiippuvuusriskistä huolimatta, Internet on ehkä parasta mitä 90-luku elämiimme toi. Tietoa, neuvoja ja tukea riittää (viimeisin aluevaltaukseni: YouTuben virkkausvideot). Viihdettä, mahdollisuuksia, kontakteja...

Maailma on pienentynyt ihan sikana! Tiedän mitä maitolitra maksaa Lontoossa, millaisia retkeilymajoja löytyy Glebe Point Roadilta Sydneyssä, kuka järjestää pienkonelentoja Mývatnin alueella ja millaisia koirasafarimahdollisuuksia löytyy Alaskasta. Ja mikä parasta kaikki ystävät ovat Skypen ja sähköpostin ulottuvilla olivatpa he kuinka kaukana tahansa. Valokuvat ja videonpätkät siirtyvät toiselle puolelle maapalloa samalla kuin naapuriinkin.

Eipä siis ihme että syrjäisen Islannin asukkaista 88% surffaavat Netissä säännöllisesti. Suomalaiset tulivat eurooppalaisvertailussa toiseksi (81%).

Taas reitistä

2008-03-29T10:21:00.002+02:00

Isoja muutoksia kesän reittiin ei ole tullut, mutta Reykhólarissa emme yövy: otin hostelliin uudelleen yhteyttsä, kun en saanut ensimmäiseen viestiini vastausta, ja kävi ilmi, että paikka on täynnä.

Se tuskin haittaa, sillä myös Bildudalur sopii yöpaikaksi aivan hyvin. Puolentoista tunnin ajon päässä sijaitsee Látrabjargin maailman suurimmat lintukalliot. Sinne siis valokuvaamaan! Ennen omia kuvia, voi maisemia ihastella esimerkiksi luontokuvaaja Daniel Bergmannin sivuilla.

Onni, että tällä reissulla minullakin on digijärkkäri. Lintuja kuvatessa nimittäin filmiä kuluu, eikä koskaan voi olla varma onnistuiko...

Nimensä veroinen

2008-03-27T15:10:00.002+02:00

Uutinen on jo reilun parin viikon ikäinen, mutta kuva on edelleen kaunis ja näkemisen arvoinen: Islanti lumen peitossa.

Eiríkur Hauksson FST:llä

2008-03-18T08:52:00.004+02:00

Jos missasit Eiríkur Haukssonin FST:n eilisessä Allt ljus på-ohjelmassa, ehdit vielä tsekata sen iltapäivän uusinnassa tai Yle Arenalta.

Hauksson bändeineen edusti Islantia viime vuoden euroviisuissa Helsingissä. Itse dissasin sen alunperin liian mahtipontisena heviballaadina, mutta paikanpäällä se upposi ihan täysillä ja olisi mielestäni ansainnut jatkopaikan finaalissakin.

Islannin aalloilla

2008-03-10T10:04:00.003+02:00

Se onnistuu Islannissakin. Surffaaminen nimittäin. Luin asiasta vastikään artikkelin ja todellakin - siellähän on aaltoja, ja eikös se niin ole, että missä aallot, siellä lainelautailijat.

Törmäsin viikonloppuna tv-ohjelmaan, jossa "pojat" olivat lähteneet jäljittämään Islannin surffausmahdollisuuksia. Maisemat olivat tuttuja ja oli hetken kiva katsoa miten matka eteni pitkin kapenevaa A1:stä.

Homma alkoi kuitenkin tuntua hiukan naurettavalta, kun äijät kantelivat lautojaan "matkalla surffaamaan" "luonnon keskellä" Skógarin retkeilymajan pihalla. - Kuva luonnollisestikin strategisesti rajattuna. Paikalla käyneenä olisin voinut miehille kertoa, ettei se ranta ihan siinä ole.

Päätyivät sitten märkäpuvuissaan Skógafossin alle kiljumaan. Kivahan tuota olisi tietenkin kokeilla.

Lisää poseerausta laudat kainalossa, kauniita islantilaismaisemia, keskinkertaista lumilautailuherkistelyä... Kaikesta yritettiin tehdä mahdollisimman extremeä, mutta kun ei se ollut. Yleisellä äijä-älämölöllä edettiin vaan tavallisia turistireittejä ja yritettiin teeskennellä jotakin muuta.

Sanokaa huumorintajuttomaksi tosikoksi, mutta mua vaan ei viihdytä kolmekymppisten miesten ikinuori koohkaus tai ympäristöstä piittaamaton jäkäläsota. Jotakin ideaakin sais löytyä. Seikkailudokumentti alkoi vaikuttaa vähän liikaa jätkäporukan machokotivideolta ja vähän liian vähän aidolta matkadokumentilta tai todelliselta seikkailulta. Jos harrastaisin surffausta, olisin pätkän perusteella pettynyt.

Tylsistyin enkä jaksanut katsoa ohjelmaa loppuun. Ehkäpä miehet pääsivät lopulta jonnekin surfaamaankin. Joku joskus on ainakin päässyt.

Jos itse kiinnostuit Islannin lainelautailumahdollisuuksista, tsekkaile aaltotilanne vaikkapa täältä.

Leirikoulussa Islannissa

2008-03-06T12:21:00.002+02:00

Hyökkälän koululaiset on parhaillaan Islannissa.

Pitäisikö laittaa tähän tällainen kitkerän tädin alahuomautus, että kun minä olin nuori ja kutosluokkalainen, pääsimme päivän luokkaretkelle parin sadan kilometrin päähän isoon kaupunkiin, Ouluun... ;-)

Vintage-suklaata

2008-03-04T16:29:00.009+02:00

Islannin suurin ulkomaalaisryhmä ovat Puolalaiset. Yli 2% maan asukkaista on syntynyt Puolassa.

Islannilla ja Puolalla on ollut erityinen side jo sosialistisella ajalla. Bilateraalisen kauppasuhteen ansiosta eristyneen Islannin suklaapulan piinaamille kansalaisille tuotiin jo 50-luvulla puolalaista Prince Polo-suklaata. Sukupolvi toisensa jälkeen on siis tottunut nauttimaan suklaansa puolalaisena, ja vaikkei Prince Pololla enää vanhaa monopoliasemaansa olekaan, on se edelleen suklaapatukoiden markkinajohtaja Islannissa.

Prince Polo on islantilaisille niin tärkeä instituutio, että sen kulttuurisen merkityksen oppii myös suomalaisella Islannin kielen kurssilla. Satu tiesi siis johdattaa meidät tämän kansainvälisen kulinaarinautinnon lähteille, ja Puolassa asuva veljemme lennätti kassillisen suklaata jouluksi Suomeen. Itse pidin kookosversiosta kovastikin. Se ei toki ole se Aito ja Oikea Prince Polo.

Itseasiassa aidon ja oikean Prince Polo-suklaapatukan haltuun saaminen voi olla jo vähän vaikeaa. Pakkausmateriaali kun on menty muuttamaan muoviseen, jossa suklaa pysyy mukavan tuoreena. Islantilaiset kaipaavat paperikääreessä näivettyneitä ja valkoisiksi vanhentuneita Polojaan.

Minullapa on parin vuoden takainen Prince Polo-patukka, joka jäi reppuni taskuun LOT:n lennolla Varsovasta Poznaniin. Oletteko nyt kateellisia islantilaiset? ;-)

Lähteet:
Statistcs Iceland
Iceland Review Online

Superlauantai

2008-02-23T09:56:00.005+02:00

Tänään, superlauantaina, valitaan eri puolella Eurooppaa edustajia euroviisuihin - myös Islannissa. Islannin kansallisen kilpailun finaalikappaleisiin voi tutustua Esctoday-sivuilla, josta löytyvät myös jo aiemmin karsiutuneet biisit. Kiinnostavaa on, että aika moni kilpailukappaleista esitetään islanniksi. Mukana on myös hassu bändi Baggalútur, joka on tullut minulle tutuksi islannin kurssin käännöstehtävistä. Pikaisen kuuntelukierroksen jälkeen kivoimmalta kuulostaa kuitenkin Ragnheiður Gröndalin Don't wake me up.

Karsinnan raskaammasta puolesta vastaa Dr. Spockin omituinen Hvar ert þú?, jossa kuulen aavistuksen Faith no moren ja Mike Pattonin vaikutusta. Biisi on niin outo, että sopisi kyllä hyvin virkistämään viisuja. Sen lähettäminen olisi Islannilta rohkea mutta kunnioitettava veto. Onneksi muistamme, ettei maalta ole aiemminkaan viisuissa rohkeutta puuttunut.

Reitti

2008-02-03T16:58:00.000+02:00

Äiti on kaipaillut tietoa reitistä, joten tässä tulee. Näillä mennään, ainoastaan Reykhólar ei ole vielä vastannut. Mulla on islannissa läksynä kirjeen kirjoittaminen, joten voin yrittää lähestyä uudestaan islanniksi, hih.

Njardvik 30.6.
Laugarvatn 1.7. (lähellä Geysir, Thingvellir ja Gullfoss)
Hrauneyjar 2.7. (Hekla ja Landmannalaugar)
Hrauneyjar 3.7.
Mývatn 4.7.
Mývatn 5.7.
Akureyri 6.7. (Islannin ihanin kaupunki)
Ósar 7.7. (lintuja ja hylkeitä)
Korpudalur 8.7. (lähellä Ísafjörður ja Flateyri)
Reykhólar 9.7.
Grundarfjördur 10.7. (Snæfellsnes)
Reykjavik 11.7.
Reykjavik 12.7.
Reykjavik 13.7.

Hyvällä tuurilla jäätikölle

2008-01-24T17:53:00.000+02:00

Voi kiitos pokaalista, Pompon odottaja! On hassu kunnia päästä jonkun hyvän mielen listalle, kun päivitystahtimme on ollut niin huima. Lukijakunta on muutenkin jäänyt abstraktiksi (niin onko sitä?), että oli tosi kiva kuulla, että joku vieraskin on eksynyt blogiimme! :-)

Tulevaisuudessa jonkun saa hyvälle mielelle tämän kilpailun voittaminen.